Lomautus, lamautus vai pääoman kasvua?

Yhä kiihtyvällä tahdilla lomautus valtaa Suomen. Myös lamautus ja lamaantuminen. Koronavirus vaikuttaa niin terveyteen, talouteen, turvallisuuteen kuin myös työelämään. YT on jälleen työelämän pelottavin lyhenne. Mitä muuta lomautus voi olla kuin lakipykäliä, euroja, kustannussäästöjä, päivärahoja ja tunteita? Aikana, jolloin lähes 500 000 palkansaajaa on lomautettuna tai lomautusuhan alla, menetetään paljon osaamista ja potentiaalia. Onko lomautus yhtä kuin lamautus? Selvitimme asiantuntijaverkostossa (Fast Expert Teams) tietotyötä tekevien osaamispääoman hyödyntämistä lomautuksen aikana tai vaihtoehtona – lomautus, lamautus vai pääoman kasvua?

Entä jos lomautuksen sijaan asiantuntija voisi tuottaa lisäarvoa ja kasvattaa omaa pääomaa?

Nykykäytännön mukaan määräajaksi tai toistaiseksi lomautetun henkilön työvelvoite päättyy lomautuksen alkaessa. Samoin päättyy työnantajan palkanmaksu, sen sijaan työsuhde säilyy. Lomautus voi olla kokoaikaista tai myös osa-aikaista. Lomautetun ansio kertyy lomautuksen aikana joko ansiosidonnaisen päivärahan tai peruspäivärahan kautta.

Mitä muuta voi tehdä kuin olla lomautettu? Vai tarvitseeko sellaista edes miettiä?

Lomautus, lamautus vai pääoman kasvua? Riittääkö työttömyysturva?

Suhtautuminen omaan lomautukseen vaihtelee paljon. Yksi vaikuttava tekijä on lomautuksen pituus. Joillekin lomautus merkitsee lomailua. Monelle lomautus on lamaannuttava elämänvaihe. Periaatteessa lomautuksen ajaksi voi hakea muuta työtä. On kuitenkin huomioitava mahdollinen kilpailukieltoon liittyvä rajoite. Lomautuksen aikana voi myös opiskella – syventää omaa osaamistaan tai opiskella jotain ihan uutta. Moni tekee lomautuksen aikana myös vapaaehtoistyötä aikansa kuluksi.

Entä jos lomautuksen vaihtoehtona tietotyötä tekevä voisi liittyä osaamisensa tai oppimishalunsa mukaisesti virtuaalisesti uusiin asiantuntijatiimeihin etsimään yhdessä ratkaisuja erilaisiin kompleksisiin yli sektorirajoja ylittäviin toimeksiantoihin?

Työskentely tapahtuisi tietenkin etänä hyödyntäen monipuolisia virtuaalisia digitaalisia työkaluja ja alustoja. Toisiko se tunnetta siitä, että voi vaikuttaa, hyödyntää osaamistaan ja samalla oppia uusilta, ennestään vierailta asiantuntijoilta? Entä jos tekemisestä saisi mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä? Entä jos kertynyt uusi osaaminen tehtäisiin näkyväksi osaamismerkillä? Olisiko tällainen toiminta merkityksellistä ja energisoivaa pääoman kasvua? Vältettäisiinkö näin lamautus?

Lomautus, lamautus vai pääoman kasvua? Uusi vapaaehtoinen vaihtoehto?

Entä jos lomauttava yritys voisi säästää henkilöstökustannuksia ilman lomautuksia?

Koronaviruksen seurauksena yritykset ovat joutuneet toimintansa muutoksissa etsimään nopeimmat kustannussäästökohteet ja ne löytyvät useimmiten lomautuksista. Kun toiminta vähenee tai jopa loppuu, lomautetaan henkilöstö joko kokonaan tai kohdennettuna jonkin henkilöstöryhmän osalta. 

Jos lomautus on määräaikainen, lomautus päättyy sovitun mukaisesti ja työt jatkuvat. Jos lomautus on voimassa toistaiseksi, yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat erityisen epävarmat ja siksi tilannetta tarkastellaan vaiheittain ja lomautus päättyy aikanaan ilmoituksella. Huolimatta siitä, että työttömyysturva auttaa lomautettuja, on tällainen epämääräisyys erityisen rasittavaa. Lisäksi epävarmuutta lisää pelko siitä, että tilanteen jatkuessa pitkään lomautus voi muuttua työsuhteen irtisanomiseksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Vaikka lomautus on juuri nyt erittäin yleinen menettely, niin ei se tarkoita, että se olisi mieluinen toimenpide kenellekään. YT-neuvottelut kaikkine vaiheineen vievät aikaa ja voimia sekä jättävät ikäviä tunnejälkiä.

Entä jos olisi helppo ja nopea vaihtoehto lomautuksille? Entä jos olisi ratkaisu yritykselle, joka mahdollistaisi mukavan päätöksen olla lomauttamatta sellaisia henkilöitä, jotka vapaaehtoisesti lähtisivät mukaan virtuaaliseen Suomi-tasoiseen asiantuntijaverkostoon kehittämään, oppimaan, etsimään ratkaisuja ongelmiin ja tuottamaan lisäarvoa? Näiden vapaaehtoisten henkilöiden osalta yritys saisi henkilöstökustannuksia vastaavan kompensaation yhteiskunnalta.

Lomautuksen jälkeen yritykseen palaisivat lomautetut sekä nämä vapaaehtoisesti virtuaalitiimeissä työskennelleet. Toivottavasti yritys osaa tuolloin hyödyntää kertyneen uuden osaamisen myös omaan toimintaansa. 

Entä jos yhteiskuntakin toimisi uudella tavalla?

Taloudellisesti haastavissa olosuhteissa myös monella viranomaisella on vaikeaa. Laajamittaiset lomautukset kuormittavat niin valtion virkamiehiä, työttömyyskassojen asiantuntijoita, KELAn asiakaspalvelijoita kuin myös TE-toimistojen asiakastyötä tekeviä. Kuormitusta tuovat säästöt, uudistukset sekä etuuskäsittely. Digitalisaation rinnalla tarvitaan yhä ihmisiä antamaan tukea ja neuvoja kiperissä tilanteissa.

Myös talousnäkökulma on huolestuttava. Työttömyysjakson hintalappua ei kukaan osaa arvioida tarkasti tässä vaiheessa. Miten Suomen hyvinvointivaltio kestää tämän koronakriisin?

Entä jos asiat olisivatkin toisin? Entä jos lomautettujen osalta toimitaan kuten ennan nykyisen lainsäädännön pohjalta, mutta näiden vapaaehtoisten, ei-lomautettujen virtuaalityötä tekevien osalta kokeiltaisiin jotain ihan uutta? Annettaisiin virtuaalisesti työstettäviä kimurantteja yhteiskunnallisia haasteita ja tuettaisiin työttömyyskorvauksen sijasta taloudellisesti tämän kehittämistoiminnan mahdollistamista alustatalouden keinoin. Osa taloudellisesta tuesta kohdistuisi kunkin virtuaalitiimin jäsenen varsinaiselle työnantajalle siten, että kompensaatio on juuri sama summa kuin ko. henkilön palkkakustannukset.

Tällä tavalla syntyisi säästöä virkamiesten ajankäytössä, lyhennettäisiin jonoja etuuskäsittelyssä, helpotettaisiin ruuhkaa TE-toimistossa ja ennen kaikkea tehtäisiin konkreettista kehittämistyötä monialaisissa virtuaalitiimeissä – töitä, joiden avulla Suomi pääsisi jälleen kiinni kasvun raiteille. 

Alla kuva normaalista työsuhteesta, nykyisestä käytännöstä lomautuksen aikana sekä uudesta vapaaehtoisesta vaihtoehdosta.

Lomautus, lamautus vai pääoman kasvua -kuvasarja siitä, miten työsuhteen aikana kerrytetään työttömyysturvaa, jota lomautuksen aikana käytetään. Entä jos sama raha kanavoituisi eri tavoin projektityön ja keikkatyön kautta?



Mitä kimurantit, kompleksiset kehittämishaasteet, koordinoidut projektit voisivat olla? Työnmurros tuottaa monenlaisia kohtaanto-ongelmia, joita ei perinteisin keinoin voida siiloissa ratkaista, vaan tarvitaan laaja-alaista, sektori- ja toimialoja ylittävää yhteiskehittämistä. Näistä lisää toisessa blogissa.

Mistä syntyy usko siihen, että lomautuksen vaihtoehtomalli toimii?

Fast Expert Teams -asiantuntijaverkostossa kokeiltiin huhtikuun aikana hyvin erilaisten asiantuntijoiden kanssa virtuaalista yhteiskehittämistä ja yhteistä työstämistä. Nimensä mukaisesti me – yli 70 tietotyöläistä ministeriöistä, virastoista, korkeakouluista, järjestöistä ja yksityisyrityksistä – olimme nopeita. Kun oli ja on kyse Suomesta ja tulevaisuudestamme, titteleillämme ei ollut väliä, siilot eivätkä seinät olleet esteenämme. 

Tunsimme sydämessämme, että jokainen koronapäivä hukkaa ihmisten potentiaalia. Luja luottamus yhteisön voimaan vei eteenpäin. Löysimme pian erilaisia virtuaalisia työkaluja ja kokeilimme toimintatapoja, joiden avulla työskentelimme – toki jokainen kotoaan käsin, mutta emme olleet etäisiä emmekä etänä, vaan päinvastoin lähellä ja läsnä. 

Tule mukaan seuraamaan Fast Expert Teams – joukon toimintaa ja vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa.  #fastexpertteams #etätyö #uusityö #työnmurros #osaaminen #oppiminen  


Kirjoittaja on Riitta Hyppänen, työelämäuudistaja, parempien työpäiväkokemuksien muotoilija, joka tempaistiin yllättäen liikkuvaan Fast Expert Teams -junaan. Lisää ajatuksiani verkkosivuillani www.riittahyppanen.fi Rubiikki-blogissani. Kiitos koko Fast Expert Teams -asiantuntijat. Erityinen kiitos professori Kirsimarja Blomqvist mukaan kutsumisesta ja Annika Varjonen yhteisestä visuaalisesta matkasta. Jatketaan keskusteluja aiheesta!