Riitta Hyppänen – Kohti merkityksellisempää ja miellekkäämpää työelämää.

Osaaminen on ykkösasia

Osaamisella tehdään tuloksia. Osaamisella tuotetaan palveluita. Osaaminen ratkaisee, miten liike-elämän kohtaamiset koetaan. Osaamisen avulla kehitetään ja parannetaan. Osaaminen on organisaation tärkeintä pääomaa, vaikka se ei suoraan tuloslaskelmassa näy.

Osaaminen on kunkin henkilön pääomaa. Rekrytointitilanteessa etsitään parasta osaajaa. YT-neuvottelujen lopussa henkilöstön vähentämisessä työnantaja miettii, kenen osaaminen on kriittisintä, ja johon irtisanominen ei kohdistu. Oikeanlainen osaaminen on nykypäivänä paras työmarkkinakelpoisuuden tae.

Mitä osaaminen sitten oikein on?

Osaamisesta lienee yhtä monta määritystä kuin määrittäjääkin. Olennaista on ymmärtää osaamisen monialaisuus. Osaaminen koostuu omaan työhön tai toimialaan liittyvistä tiedoista, työssä ja työelämässä tarvittavista taidoista. Tiedot ja taidot kertyvät työssä oppimisen, koulutusten, tutkintojen, kurssien ja monenlaisten kokemusten kautta. Tiedot ja taidot eivät yksin riitä, vaan osaaminen puhkeaa kukkaan vasta, kun henkilöllä on myös vahva tahto tehdä omaa työtään juuri siinä työyhteisössä ja työpaikassa, mihin on itse halunnut. On kyse asiantuntijuudesta, esimiesosaamisesta, johtamisosaamisesta tai asiakasosaamisesta, osaaminen syntyy tiedon, taidon ja tahdon yhdistelmästä.

Osaaminen on tärkeää, ja vielä tärkeämpää muuttuvassa ja uudistumista vaativassa työelämässä on oppiminen. Uuden oppimisen, oivaltamisen, kyseenalaistamisen ja ihmettelemisen pitäisi kuulua jokaiseen päivään jokaisella työpaikalla. On opittava myös unohtamaan, luopumaan ja poisoppimaan.

Vuoden 2014 alusta astuu voimaan uusi käytäntö, joka antaa lisäpotkua osaamisen hankkimiselle ja kehittämiselle. Työnantajat saavat ylimääräisen verovähennysoikeuden liittyen henkilöstön palkkakustannuksiin ammatillisen kehittämisen osalta. Tämä kolmea päivää koskeva uusi käytäntö vaatii ennakkoon tehdyn henkilöstön koulutussuunnitelman.

Osaamisen kehittämisen menetelmiä on monenlaisia.

Kannattaa tutustua uusiin ja myös jo hyväksi koettuihin menetelmiin. Verovähennysoikeus ei ota kantaa menetelmiin. Koulutussuunnitelma kokoaa tarpeet, tavoitteet, kohderyhmät, menetelmät ja aikataulut. Koulutussuunnitelman hyväksyminen toteutetaan yhteistoimintalain mukaisesti yli 20 hengen työpaikoilla. Pienet yritykset saavat saman edun tekemällä vapaaehtoisesti koulutussuunnitelmansa.

Rakennetaan siis osaamisella uutta parempaa huomista.

Riitta Hyppänen

(Kirjoitus julkaistu 11.11.2013 myös YritysAkatemian koulutussivuilla)