Artikkelit

Osaaminen on ykkösasia

Osaamisella tehdään tuloksia. Osaamisella tuotetaan palveluita. Osaaminen ratkaisee, miten liike-elämän kohtaamiset koetaan. Osaamisen avulla kehitetään ja parannetaan. Osaaminen on organisaation tärkeintä pääomaa, vaikka se ei suoraan tuloslaskelmassa näy.

Osaaminen on kunkin henkilön pääomaa. Rekrytointitilanteessa etsitään parasta osaajaa. YT-neuvottelujen lopussa henkilöstön vähentämisessä työnantaja miettii, kenen osaaminen on kriittisintä, ja johon irtisanominen ei kohdistu. Oikeanlainen osaaminen on nykypäivänä paras työmarkkinakelpoisuuden tae.

Mitä osaaminen sitten oikein on?

Osaamisesta lienee yhtä monta määritystä kuin määrittäjääkin. Olennaista on ymmärtää osaamisen monialaisuus. Osaaminen koostuu omaan työhön tai toimialaan liittyvistä tiedoista, työssä ja työelämässä tarvittavista taidoista. Tiedot ja taidot kertyvät työssä oppimisen, koulutusten, tutkintojen, kurssien ja monenlaisten kokemusten kautta. Tiedot ja taidot eivät yksin riitä, vaan osaaminen puhkeaa kukkaan vasta, kun henkilöllä on myös vahva tahto tehdä omaa työtään juuri siinä työyhteisössä ja työpaikassa, mihin on itse halunnut. On kyse asiantuntijuudesta, esimiesosaamisesta, johtamisosaamisesta tai asiakasosaamisesta, osaaminen syntyy tiedon, taidon ja tahdon yhdistelmästä.

Osaaminen on tärkeää, ja vielä tärkeämpää muuttuvassa ja uudistumista vaativassa työelämässä on oppiminen. Uuden oppimisen, oivaltamisen, kyseenalaistamisen ja ihmettelemisen pitäisi kuulua jokaiseen päivään jokaisella työpaikalla. On opittava myös unohtamaan, luopumaan ja poisoppimaan.

Vuoden 2014 alusta astuu voimaan uusi käytäntö, joka antaa lisäpotkua osaamisen hankkimiselle ja kehittämiselle. Työnantajat saavat ylimääräisen verovähennysoikeuden liittyen henkilöstön palkkakustannuksiin ammatillisen kehittämisen osalta. Tämä kolmea päivää koskeva uusi käytäntö vaatii ennakkoon tehdyn henkilöstön koulutussuunnitelman.

Osaamisen kehittämisen menetelmiä on monenlaisia.

Kannattaa tutustua uusiin ja myös jo hyväksi koettuihin menetelmiin. Verovähennysoikeus ei ota kantaa menetelmiin. Koulutussuunnitelma kokoaa tarpeet, tavoitteet, kohderyhmät, menetelmät ja aikataulut. Koulutussuunnitelman hyväksyminen toteutetaan yhteistoimintalain mukaisesti yli 20 hengen työpaikoilla. Pienet yritykset saavat saman edun tekemällä vapaaehtoisesti koulutussuunnitelmansa.

Rakennetaan siis osaamisella uutta parempaa huomista.

Riitta Hyppänen

(Kirjoitus julkaistu 11.11.2013 myös YritysAkatemian koulutussivuilla)

Mistä sinä olet kiitollinen?

Elätän itseni puhumalla ja kirjoittamalla johtamisesta, kehittämisestä, muutoksista, osaamisesta, hyvinvoinnista, arvostamisesta ja kunnioittamisesta.

Puheessani vilisevät niin eurot, lakipykälät kuin ihmiset – asiat ja tunteet sekaisin. Kirjoitan tietokirjoja. Huhtikuussa ilmestyi Tiukka tilanne. Viimeistelyä vailla on Esimiesosaaminen. Lisäksi kirjoitan säännöllisesti artikkeleita Käytännön henkilöstöjohtaminen –käsikirjaan.

Olen oppinut asioita toki opiskelemalla, mutta sitäkin enemmän elämällä noiden asioiden kanssa.

Kokemalla asioita itse ja yhdessä muiden kanssa. Kuuntelemalla, keskustelemalla, olemalla silmät ja korvat auki. Paljon muutakin arvokasta olen oppinut elämäni varrella.

Olen maalannut pari päivää. Maalipensseli tuntui vieraalta näppäimistön käytön jälkeen. Veto vedolta tuntuma löytyi. Syntyi kaunista. Rakennus sai suojan. Itse näki oman työnsä jäljen. Maalaaminen on terapiaa. Opettavaista. Parasta oli aika ajatella.

Olen oppinut vanhemmiltani paljon.

Isältäni perin yrittäjyyden asenteen, periksi antamattomuuden ja elämästä nauttimisen taidon. Opin maalaamaankin. Äidiltäni opin mm. rakkauden ruokaan ja puutarhaan. Arkiset taidot kertyivät huomaamatta. Kiitos niistä.

Arvokkain ja hyödyllisin taito liittyy kuitenkin sosiaalisiin taitoihin. Vanhempani olivat loistavia esikuvia. Somesta he eivät tietäneet mitään, mutta he halusivat jakaa tarinoitaan ja kokemuksiaan, olivat kiinnostuneita niin tutuista kuin uusistakin tuttavuuksistaan. Lämpö oli aitoa, vuorovaikutus mutkatonta.

Moni asia on jäänyt oppimatta, monta tarinaa jäi kuuntelematta. Olisi ollut kiva oppia soittamaan isän opastuksella. Onneksi poikani harrastaa musiikkia minunkin edestä. Sen sijaan, että listaa mielessä asioita, joita ei vielä osaa, kannattaa pysähtyä miettimään sitä, mitä osaa.

Se, mitä ihmisellä on, voi olla arvokkaampaa kuin se, mitä puuttuu.

Keskikesä on loistava ajankohta pysähtyä opettelemaan olemaan tyytyväinen ja kiitollinen. Mistä sinä olet kiitollinen? Kenelle?

Pikavinkit kehityskeskusteluihin, osa 2 asiantuntijoille

Maaliskuu voitaisiin monessa organisaatiossa nimetä kehityskeskustelukuukaudeksi. Kehityskeskustelussa ihminen kohtaa ihmisen. Siinä puhutaan työstä, onnistumisista, parannettavista asioista ja tulevaisuudesta.

Kehityskeskustelu on ennen kaikkea investointi tulevaan.

Perinteisesti Suomessa on järjestetty esimiehille valmennuksia aiheesta. Minua ihmetyttää ja harmittaa, että dialogiin valmennetaan vain toista osapuolta ja kuitenkin odotetaan sujuvaa vuorovaikutteista ja tuloksellista keskustelua.

Kehityskeskustelujen laadussa on paljon parannettavaa. Liian moni ei koe saavansa hyötyä käydystä keskustelusta. Tässä muutamia pikavinkkejä kehityskeskusteluun menevälle asiantuntijalle:

Valmistaudu monella tavalla

–        Tutustu mahdollisiin oman talon ohjeisiin

–        Käy läpi edellisen kehityskeskustelun dokumentaatio

–        Arvioi mennyttä kautta, tapahtumia, suunnitelmia, onnistumisia

–        Käy läpi myös toteutumatta jääneitä asioita, keskeneräisiä asioita

–        Tarkastele omia motivaation ja energian lähteitä

–        Kysy itseltäsi, mihin asioihin haluaisit muutoksia

–        Valmistaudu tarkastelemaan työyhteisön toimivuutta

–        Valmistaudu myös antamaan palautetta esimiehellesi

–        Ole armollinen esimiehellesi: kehityskeskustelut eivät ehkä ole hänen vahvin laji

Huolehdi siitä, että sinua kuunnellaan ja pääset vaikuttamaan

–        Tuo esille onnistumisia ja parannettavia asioita konkreettisten esimerkkien avulla

–        Kerro näkemyksiäsi ja perustele niitä erilaisten näkökulmien kautta

–        Ota esille sinua askarruttavia asioita

–        Kuuntele esimiehesi näkemyksiä ja kysy tarvittaessa lisää

–        Keskity läsnäoloon – kehityskeskustelu on investointi tulevaan

–        Rakenna luottamusta, osoita kunnioitusta ja arvostusta aidolla tavalla

–        Huolehdi myös omalta osaltasi, että aikataulu pysyy

Painota menneen tarkastelussa onnistumisia ja kehittymistä

–        Korosta aikaansaannoksia ja onnistumisia

–        Osoita kehittymisesi ja oppimisesi

–        Tuo esille parannettavia asioita ja kerro niiden hyödyt ja vaikutukset

–        Käytä perusteluissa konkreettisia esimerkkejä

Pidä huoli, että kehityskeskustelussa puhutaan myös itse työstä ja sen tekemisestä

–        Ajatuksiani työn merkityksestä, sisällöstä ja työn tekemisen tavoista

–        Ajatuksiani osaamisesta, motivaatiosta, hyvinvoinnista,

–        Ajatuksiani työyhteisön toimivuudesta, esimiestyöstä, johtamisesta

–        Tuo esille askarruttavia asioita

Katse tulevaan

–        Keskustelua työtehtäviin liittyvistä mahdollisista muutoksista ja odotuksista

–        Keskustelua henkilökohtaisista tavoitteista ja niiden merkityksestä

–        Keskustelua työhön liittyvistä vaatimuksista ja osaamistarpeista

–        Keskustelua omista tulevaisuuden näkymistä ja odotuksista

–        Yhteinen suunnitelma siitä, mitä asioita kehitetään ja mitä se edellyttää

 

Auttavatko nämä eteenpäin? Voit myös katsoa pikavinkkini esimiehille. Onnistuminen on kahden kauppa!

Pikavinkit kehityskeskusteluihin, osa 1 esimiehille

Maaliskuu voitaisiin monessa organisaatiossa nimetä kehityskeskustelukuukaudeksi. Kehityskeskustelussa ihminen kohtaa ihmisen. Siinä puhutaan työstä, onnistumisista, parannettavista asioista ja tulevaisuudesta.

Kehityskeskustelu on ennen kaikkea investointi tulevaan.

Perinteisesti Suomessa on järjestetty esimiehille valmennuksia aiheesta. Minua ihmetyttää ja harmittaa, että dialogiin valmennetaan vain toista osapuolta ja kuitenkin odotetaan sujuvaa vuorovaikutteista ja tuloksellista keskustelua.

Kehityskeskustelujen laadussa on paljon parannettavaa. Liian moni ei koe saavansa hyötyä käydystä keskustelusta. Tässä muutamia pikavinkkejä esimiehille kohti parempia kehityskeskusteluja:

Valmistaudu henkisesti ja tulosvastuullisena

–        Käsi sydämelle: miten suhtaudun kehityskeskusteluihin? Asenne ratkaisee

–        Pysähdy ja kohdista huomio kuhunkin yksilöön ja hänen tilanteeseen

–        Etsi parhaat keskusteluajat, -tavat ja -tilanteet kullekin

–        Hanki faktaa menneestä jaksosta, luo selkeä tarina tulevasta

–        Tutustu oman organisaatiosi ohjeistukseen

Panosta vuorovaikutukseen ja viestintään

–        Puhukaa samaa kieltä, kysy avoimia kysymyksiä, kuuntele, havainnoi, ole läsnä

–        Rakenna luottamusta, osoita kunnioitusta ja arvostusta aidolla tavalla

–        Kerro, että haluat kehittyä esimiehenä, yksikön vetäjänä, johtajana

–        Pyydä palautetta suoraan tai niin, että otat itseäsi askarruttavia asioita esille

Painota menneen tarkastelussa onnistumisia

–        Korosta aikaansaannoksia, tee näkyväksi oppimiset, tunnistakaa parannettavia asioita

Älä unohda nykyhetkeä

–        Keskustelua työn merkityksestä, sisällöstä, työn tekemisen tavoista

–        Keskustelua osaamisesta, motivaatiosta, hyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta

Katse tulevaan

–        Tarkastelkaa työtehtäviä, muutoksia ja sopikaa yhdessä henkilökohtaiset tavoitteet

–        Pohtikaa tekemisen ja onnistumisen merkitystä: miksi onnistuminen on tärkeää työntekijälle, esimiehelle, tiimille, koko organisaatiolle

–        Suunnitelkaa yhdessä, mitä asioita kehitetään ja mitä se edellyttää.

 

Auttavatko nämä eteenpäin? Kannattaa katsoa myös pikavinkkini asiantuntijoille: Pikavinkit kehityskeskusteluihin, osa 2 asiantuntijoille. Onnistuminen on kahden kauppa.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, lisää ajatuksiani kirjoissani sekä valmennuksissani.

Some-nälkä kasvaa syödessä

Jo muutaman ensimmäisen blogitekstin kirjoittamisen jälkeen ymmärsin, että blogi ilman vuorovaikutteisuutta ei ole oikea blogi. Yritykseni sivut eivät mahdollistaneet toimintoja, joita olisin tarvinnut. Siksi kirjoitusintoni hyytyi tältä osin. Muuten olin aktiivinen: kirjoitin erillisiä artikkeleita ja uuden kirjankin.

Sosiaalista mediaa kohtaan kokemani epävarmuus on vähentynyt aktivoitumisen myötä. Ensin liityin LinkedIn:iin. Askel Twitteriin oli jo edellistä paljon pelottavampi. Rekrytointivastaavia lukuun ottamatta henkilöstöasiantuntijat eivät vieläkään ole löytäneet palvelua. Alkukankeuden jälkeen Twitteristä tuli osa elämääni. 140 merkkiä eivät kuitenkaan joka tilanteessa riitä, vaan tarvitaan myös selityksiä, pohdintaa ja perusteluja, siis blogi.

Näin alkoi uuden itsenäisen blogin suunnittelu.

Etenin suurin piirtein näin:

  • yhteydenotto hovikoodariini Esaan
  • monien, monien blogien silmäilyä ja analysointia
  • toiveiden ja tarpeiden listaamista
  • lista välteltävistä asioista
  • yhteenvedon lähettäminen Esalle
  • blogialustan valinta
  • palveluntarjoajan valinta.

Sosiaalisen median osalta olen noudattanut oppimisessa kolmea hyväksi koettua periaatetta:

  • etsiydy parhaiden seuraan ja opi heiltä
  • kokeile ja opi onnistumisista ja virheistä
  • ole armollinen itsellesi.

Ehkä juuri sinun blogiasi, twiittejäsi tai postauksiasi olen seurannut oppimismielessäkin.

K I I T O S teille kaikille!

Puutarhurin kehityskeskustelu

Jos kesäkuukausiksi lasketaan touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuu, niin juuri nyt olemme puolivälissä kesää. Jonkun mielestä kesä ei ole vielä alkanutkaan, kun ei ole ollut hellejaksoja. Puutarhurin tulee nähdä kaikenlaisissa säissä hyviä asioita, toki myös riskitekijöitä. Joka tapauksessa, heinäkuun 15. päivä on oiva aika pitää kehityskeskustelu.

Suorituksen arvioiminen

Kuten muutkin tavoite- ja kehityskeskustelut, aloitamme tarkastelemalla menneen kauden tavoitteita eli arvioimalla suoritusta. Onneksi meillä ei käytetä numeerista skaalausta, vaan tarkistamme vain, onko tavoitteet saavutettu tai kenties ylitetty. Onneksi arvioinnissa ei myöskään tarvitse käyttää Gaussin käyrää, vaan tarkastelemme tilannetta toteumien ja ennusteiden mukaan.

Runsaan keskustelun jälkeen dokumentoimme seuraavaa:

  • kasvimaan perustaminen: tavoitteen mukainen
  • yrttipenkki: tavoitteen mukainen
  • hyötykasvit: tavoitteen mukainen, sipuliviljely onnistui yli tavoitteen
  • mansikkasato: tavoite ylitetty monin kerroin
  • omenasato: ei tule saavuttamaan tavoitetta
  • päärynä- ja kirsikkasato: tavoite ylittynee
  • luumusato: ei taaskaan mitään!
  • viinimarjat: mustia sopivasti, punaisia liikaa!

Tavoitteista sopiminen

Uusiksi tavoitteiksi sovimme olemassa olevista kasveista huolehdittavan satokauden loppuun asti – satoi tai paistoi. Vastuullisen puutarhurin on huolehdittava, etteivät kasvit kuivu tai huku liikaan veteen. Helppo sanoa, toteutus onkin jo toinen juttu. Kovin SMART-maisia tavoitteet eivät olleet (siis: spesific, measurable, achievable, reasonable, timebound). Näin valittaa moni työelämässäkin. Tavoitteet ovat liian yleisluontoisia ja sitten on vaikea arvioida tarkasti onnistumista.

Kehittymissuunnitelma

Lupaan jatkaa aktiivista itseopiskeluani puutarha-asioissa: luen alan lehtiä, etsin tietoa netistä ja ennen kaikkea kuuntelen viisaita, kokeneita alan asiantuntijoita. Joskus turvaudun vanhan kansan oppeihin. Yrityksen ja erehdyksen tie on toki tuottanut positiivisia yllätyksiä, mutta mukaan on mahtunut paljon pettymyksiäkin. Kalliiden ratkaisujen sijaan toivoisin vain yksinkertaisesti asiantuntijan neuvoja käytännön kinkkisissä tilanteissa. Tukea. Rohkaisua. Välillä myös varoituksen sanoja. Konkreettisia vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: milloin leikataan alas ruusuangervo? kuinka paljon voi leikata kerralla? paljonko luonnonmukaisia ravinteita voi antaa kerralla? Siis käytännön neuvoja arjen ongelmiin. Vaan mistäpä tällaista apua saisi?

Kehityskeskustelun arviointi

Tämä oli elämäni ensimmäinen puutarhurin kehityskeskustelu. Ei ollut jäykkä, ei ollut teennäinen. Lähinnä muistutti välitilinpäätöstä. Olisi hienoa, jos työelämän kehityskeskusteluihin saataisiin myös (edes) ripaus ennakkoluulottomuutta, uudenlaisia toteutustapoja sekä eteenpäin suuntautuvaa positiivista kehittämismieltä. Siitähän nimikin kertoo: kehityskeskustelu. Kehitetään yhdessä asioita siten, että ne sujuvat paremmin, tuottavat hyvää mieltä ja parempia tuloksia.