Artikkelit

Johtajuus ja arjen valinnat

Johtajuudesta puhutaan monin eri sisällöin ja monin eri tavoin. Koska yhtä oikeaa määritelmää ei ole, kunkin puhujan ja kirjoittajan on hyvä aina alkuun selvittää käsitteen oma viitekehys.

Minulle johtajuus merkitsee tiettyyn asemaan liittyvän toiminnan lisäksi myös jotain sellaista, jota voimme itse kukin tehdä näkyväksi arjen tilanteissa. Siksi käytän usein ilmaisua arjen johtajuus, jotta se erottuisi esimerkiksi ajattelutavasta, että ihmisen pitää olla määrätyssä asemassa ja hänessä on oltava tiettyjä johtajan erityispiirteitä. Puhutaan siis tästä eteenpäin arjen johtajuudesta.

Arjen johtajuus näkyy erityisesti kolmella tavalla:

  • Miten käytämme valtaa, hyödynnämme annettuja valtuuksia ja miten kannamme vastuuta.
  • Miten tietoisesti tai tiedostamatta vaikutamme ympärillä oleviin ihmisiin vuorovaikutuksen keinoin.
  • Miten osoitamme välittämistä sanoin ja teoin.

Puhetta ja tekoja

Teemme tietoisesti tai tiedostamatta valintoja pitkin päivää, mitä ja miten kommentoimme. Sanavalintojen lisäksi viestimme ilmeillä, eleillä, äänensävyillä ja äänen voimakkuudella. Teemme myös valintoja, kenelle puhumme ja kenelle emme. Huomioiminen on vahva viesti, samoin kuin huomioimatta jättäminen.

On kyse sitten suullisesta tai kirjallisesta viestinnästä, tärkeää on, miten puheemme näkyvät myös tekoina. Arjen johtajuus mitataan siinä, miten hyvin tekeminen ja toiminta ovat linjassa keskenään. Johtajuus näkyy esimerkiksi lupausten lunastamisena. Viestin vaikuttavuus on pitkälti kiinni viestin kokonaisvaikutelmasta, eheydestä.

Puheet, kirjoitukset ja teot näkyvät. Niiden taustalla toimivat arvomme, uskomuksemme, ajatuksemme ja tunteemme. Kuinka hyvin olemme tietoisia uskomuksistamme, jotka heijastavat ajattelun ja tunteiden kautta viestintäämme ja toimintaamme? Arjen johtajuutta on olla tietoinen omista uskomuksista ja välillä tarkistaa niiden paikkansa pitävyys.

Jokainen voi vaikuttaa

Elämä tarjoaa johtajuuden happotestipaikkoja aamusta iltaan. Meillä on iästä, sukupuolesta, titteleistä, syntymäperästä ja käymistämme kouluista riippumatta joka päivä uusi mahdollisuus tehdä arjen valintoja esimerkiksi siinä, mitä aamulla laitamme suuhumme tai milloin menemme illalla nukkumaan.

Voimme joka päivä ja jokaisen ihmisen kohdatessamme tehdä päätöksen siitä, hymyilemmekö, tervehdimmekö ja kiitämmekö vai olemmeko hiljaa. Voimme vaikuttaa toisen ihmisen päivään todella paljon esimerkiksi kysymyksellä ”miten sinä voit”. Voimme vaikuttaa siihen, minkälaista palautetta annamme toisille. Siihen ei tarvita erityistilannetta, vaan kyse on siitä, haluammeko hyödyntää vuorovaikutustilanteita ja haluammeko välittää. Kollegalta saatu arvostus on parasta palautekulttuurin rakennusainetta.

Työelämässä myllertää ja erilaisia muutoksia on edessä enemmän kuin koskaan. Arjen johtajana emme voi pysäyttää kehityksen kulkua, mutta voimme vaikuttaa joihinkin asioihin omassa työssämme. Voimme itse päättää, miten suhtaudumme muutoksiin, uudistuksiin ja oppimiseen. Yksi arjen johtajuuden ilmentymä näkyy siinä, otammeko itsellemme aikaa ajatteluun ja oppimiseen.

Uskon vahvasti, että työpäiväkokemukseemme vaikuttaa paljon se, miten suhtaudumme työtilanteisiin, työkavereihin ja esimieheen.

Ne pienet teot

Johtajuudessa ihannoidaan yleensä suuria tekoja, karismaattisia puheita, urotekoja, valtavia kehitysloikkia ja sankaritarinoita. Juuri nämä uskomukset vaikuttavat siihen, ettei arjen johtajuutta arvosteta riittävästi.

Mielestäni on vaikuttavampaa tehdä vähän hyviä johtajuuden tekoja joka päivä kuin satunnaisia kertarysähdyksiä. Yksi ystävällinen, vastuullinen teko, sana tai lause voi kuulostaa pieneltä. Mutta kun sen toistaa vuoden jokaisena päivänä, on vaikutus huikea. Mikä parasta, uudenlaisesta käyttäytymisestä tulee tapa noin kolmessa viikossa.

Haluan nostaa arjen johtajuuden kaikkein arvokkaimmaksi, ykkössijalle. Väitän, että saamme paljon enemmän hyvää aikaiseksi työpaikoilla, kun kukin miettii arjen johtajuutta omalta osaltaan, käyttää valtaa, ottaa vastuun viesteistään niin kasvotusten kuin verkossakin ja osoittaa omalla toiminnallaan välittävänsä läheisistään ja työpaikastaan. Näin syntyy myös parempi työelämäjälki.

 

Kirjoitus on julkaistu 22.3. Kollega.fi:ssä (verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista).

Riitta Hyppänen on intohimoinen työelämän uudistaja, tietokirjailija ja konsultti, joka valmentaa esimiehiä ja johtajia sekä asiantuntijoita ja HR-ihmisiä. Hyppänen on toiminut pitkään myös luottamustehtävissä Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:ssä. Lisätietoja Hyppäsestä löydät hänen sivuiltaan http://riittahyppanen.fi/.  Lue myös Hyppäsen edelliset kirjoitukset Käy elämäsi paras kehityskeskustelu ja Millainen työelämäjälki sinusta jää? sekä hänen omalta blogisivultaan kirjoitus Johtajuus – Valtaa, Vaikuttamista ja Välittämistä.

Käy elämäsi paras kehityskeskustelu

Haluaisitko hetkeksi pysähtyä pohtimaan elämääsi; katsoa taaksepäin oppiaksesi menneisyydestä ja katsoa rohkeasti eteenpäin suunnataksesi kohti tulevaa matkareittiä? Jos vastasit myöntävästi, sinun kannattaa käydä kehityskeskustelu itsesi kanssa. Tämä oman elämän kehityskeskustelu muistuttaa rakenteellisesti työpaikalla käytäviä kehityskeskusteluja, mutta sisällön ja laadun päätät sinä itse!

Kenelle kehityskeskustelu itseni kanssa sopii? Meille kaikille. Riippumatta siitä, oletko innoissasi työpaikan virallisista kehityskeskusteluista tai koetko ne väkinäisinä käytäntöinä, jotka eivät juuri hyödytä ketään. Riippumatta siitä, oletko yrittäjä tai palkansaaja, johtaja tai alainen, opiskelija tai jo työelämän ulkopuolella.

Työssäkäyvä hyötyy

Kuulutko niiden onnekkaiden joukkoon, joilla on työpaikallaan mahdollisuus muutaman kerran vuodessa käydä kahdenkeskisiä keskusteluja esimiehensä kanssa, arvioida menneen kauden työhön ja kehittymiseen liittyviä aikaansaannoksia, katsoa yhdessä tulevia tavoitteita niin työn kuin osaamisen ja oppimisen suhteen? Jos kuulut, niin voit hyödyntää kehityskeskustelua itsesi kanssa valmistavana keskusteluna. Näin olet paremmin orientoitunut ja todennäköisesti keskustelusta tulee vielä onnistuneempi. Kehityskeskustelu itsensä kanssa sopii hyvin myös työpaikan kehityskeskustelun jälkeen syventävänä pohdintana. Tällöin voi laajentaa aiheita koskemaan työminän lisäksi elämää kokonaisuudessaan.

Mikäli omat kokemuksesi työpaikan kehityskeskusteluista ovat olleet vähemmän antoisia, kehityskeskustelu itsesi kanssa voi vaikuttaa positiivisesti myös työpaikan kehityskeskusteluihin. Käy läpi mahdollisimman laajasti ja objektiivisesti mennyttä vuotta työssäsi. Ajattele hetkiä, joihin olet ollut tyytyväinen. Muistele tapahtumia, joista olet ylpeä. Koe ylpeyttä onnistumisistasi. Käy läpi uusia asioita, joita olet oppinut. Pohdi tilanteita, joissa olisit halunnut toimia erilailla. Mikä esti? Miten haluaisit toimia jatkossa? Miten aiot ottaa asian esille?

Käytä aikaa erityisesti tulevaisuuden pohdintaan. Mitä ajatuksia tuleva vuosi tai vuodet sinussa herättävät? Minkälaisia muutoksia on tulossa ja miten suhtaudut niihin? Minkälaista uutta osaamista olisi hyvä hankkia? Mikä on paras tapa oppia? Miten perustelet tulevaisuuden haaveesi esimiehellesi saadaksesi parhaan mahdollisen tuen? Mistä uskallat unelmoida? Mistä luovut? Miten aiot pitää itsestäsi hyvää huolta? Mitä lupaat itsellesi?

Yrittäjä hyötyy

Olit sitten toiminimiyrittäjä, yksinyrittäjä osakeyhtiössäsi tai freelance-yrittäjä, olet yrityksesi tärkein henkilö. Jotta yritys voi menestyä, on yrittäjän pidettävä huolta itsestään. Yhteiskunta ei järjestä yrittäjälle tyky-päiviä, jaa kulttuuriseteleitä, organisoi henkilöstökyselyä eikä kutsu vuotuiseen kehityskeskusteluun. Eikä sen tarvitsekaan. Sen sijaan vetoan, että yrittäjä laittaa itse itsensä etusijalle aika ajoin. Se ei ole itsekästä, vaan varmistaa onnistumisen jatkossakin.

Milloin on oikea aika käydä yrittäjän kehityskeskustelu itsensä kanssa? Oikea vastaus ei ole: sitten kun muilta töiltä ehtii. Jokaiselle yrittäjälle on tärkeää liiketoimiensa lisäksi huolehtia omasta motivaatiostaan, osaamisestaan, uudistumisestaan, työkyvystään, jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Pelkkä aikomus ei riitä. Siksi aikaa on otettava ja keskustelulle on tehtävä kalenterivaraus, kuten muillekin tärkeille asioille.

Valmistaudu huolellisesti

Konkreettiset valmistelut liittyvät aikaan ja paikkaan. Pohdi, mikä paikka olisi sinulle sopivin. Haluatko olla sisätiloissa vai ulkona? Minkälainen maisema inspiroi parhaiten? Tarvitsetko avaruutta ympärillesi, haluatko viihtyisän ajattelusopen vai luovan tilan, jossa annat ideoillesi vallan? Sinä päätät myös kehityskeskusteluun tarvittavasta ajasta. Unohda ohjeelliset ajat, nyt on kyse elämäsi parhaasta kehityskeskustelusta.

Käydessään kehityskeskustelua itsensä kanssa, useimmat meistä ajattelevat – myös ääneen – ja kirjoittavat. Keskusteluun tarvitaan siis myös itselle sopivat muistiinpanovälineet. Entä tarvitaanko lomake? Ei välttämättä. Työpaikkojen kehityskeskustelujen yksi haaste liittyy juuri lomakkeisiin, siksi kannattaa keksiä jotain parempaa. Yhdelle se voi olla oma muistikirja, toiselle ruutuvihko, kolmannelle word- tai powerpoint-tiedosto. Puhumattakaan monenlaisista sovelluksista, joihin voi kätevästi tehdä muistiinpanoja. Näin ne kulkevat mukana arjessakin muistuttaen sovituista asioista. Visuaalisille ihmisille voi olla mieluisinta piirtää keskustelun pääkohdat. Tyyli on vapaa. Sinä päätät.

Hyvät kysymykset ovat kaiken viisauden alku. Opettele kysymään itseltäsi oikeita kysymyksiä. Tässä muutama esimerkki:

  • Miltä minusta tuntuu juuri nyt?
  • Mistä nautin työssäni?
  • Mistä olen erityisen ylpeä?
  • Minkälaista palautetta olen saanut?
  • Mitä työ minulle merkitsee?
  • Mistä saan voimaa ja energiaa?
  • Mikä ottaa voimille?
  • Mistä asioista voisin antaa kiitosta itselleni?
  • Missä koen olevani hyvä?
  • Missä olen erityisesti kehittynyt?
  • Mihin en ole tyytyväinen?
  • Mitä haluaisin oppia?
  • Mistä unelmoin?
  • Mitä unelmani vaatii itseltäni, entä muilta?
  • Jos minun ei tarvitse ajatella rahaa, mitä haluaisin tehdä?
  • Jos minulla olisi enemmän omaa aikaa, mihin sen käyttäisin?
  • Jos nyt aloittaisin yrittäjänä, mitä tekisin erilailla?
  • Mistä voisin luopua?
  • Mihin asioihin voin vaikuttaa itse?
  • Mistä voin itse päättää?

SMART-tavoitteet sopivat kaikille

Unelmat ovat tärkeitä. Ne ovat kuin majakoita, jotka valaisevat matkareittiämme. Tarvitsemme matkallemme myös konkreettisia tavoitteita, jotka ovat määriteltyjä (specific), mitattavia (measurable), saavutettavissa olevia (achievable), realistisia (realistic) ja oikeaan aikaan sovitettuja (timely). Ei riitä, että lupaamme pitää itsestämme parempaa huolta, nukkua ja liikkua enemmän. Tehokkaampaa on luvata itselle: Käyn nukkumaan kello 22.30 ainakin neljänä päivänä viikossa. Luen itsensä johtamiseen liittyvän kirjan helmikuussa. Opiskelen aihetta X verkkokurssin avulla maaliskuun aikana. Perustan ammatillisen blogin 1. maaliskuuta mennessä.

Ole realistinen. Parempi yksi toteutettava tavoite kuin lista toimenpiteitä, jotka eivät pääse maaliin. Tavoitteet toteutuvat parhaiten tekemisien kautta. Siksi kannattaa harjoitella pilkkomista pieniin tekoihin. Näin kynnys aloittaa jotain uutta helpottuu.

Sovi myös samalla, miten palkitset itseäsi etenemisestäsi. Suunnittele palkintosi lompakkosi, kalenterisi ja mahdollisuuksiesi mukaan. Tärkeää, että palkinnolla on merkitys sinulle.

Olen jo aiemminkin ehdottanut, että käyttäisimme päivittäin vähintään viisi minuuttia päivämme reflektointiin, jolloin kävisimme läpi päivämme merkityksellisiä hetkiä, kohtaamisia ja oppimisia. Vinkkejä tähän erittäin suositeltavaan tapaan löydät aiemmin julkaistusta kolumnistani Johtajuus vaatii ajattelua. Mielestäni oman elämäni paras kehityskeskustelu sopii hyvin tuon päivittäisen pienen hetken kaveriksi. Parasta tässä on vapaus. Sinä päätät.

 

Tämä kirjoitus on julkaistu 26.1.2017 Kollega.fi -verkkolehdessä työstä ja hyvinvoinnista Johtajuuden ytimessä -blogissa.

 

Johtajuus vaatii ajattelua

Johtajuus on esillä enemmän kuin koskaan ja hyvä niin. Osa meistä ajattelee silloin omia kokemuksiaan omien esimiesten toiminnasta erilaisissa arjen tilanteissa tai johtavassa asemassa olevien ihmisten puheita ja tekoja sekä mahdollisia ristiriitoja. Osa kokemuksista voi olla mukavia, osa taas ei aikaansaa arvostuksen tunteita. Johtajien, esimiesten, tiiminvetäjien ja projektipäälliköiden on syytä tarkastella, minkälaista johtajuutta osoittavat johtamistehtävässään.

 

Johtajuus ei vaadi titteliä, vaan se kuuluu meille kaikille. Ei vain erikoishetkiin tai tiukkoihin tilanteisiin, vaan työpäivän arkeen. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten johtajuus on valtaa, vastuuta, vaikuttamista ja välittämistä. Ajatukseni ovat saaneet vastakaikua, mistä olen erityisen kiitollinen.

Johtajuutta voi kehittää

Onneksi johtajuutta voi kehittää. Onneksi keinoja on monia. Onneksi kehittäminen ei ole rahasta kiinni.

Voit ehkä kuulua joukkoon, jolle työnantaja luo mahdollisuuden johtajuuden kehittämiseen. Kyse voi olla koulutusohjelmasta, jossa ryhmävalmennuksen ohessa on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen valmennukseen. Tai ehkä kuulut valikoituun joukkoon, joka saa mahdollisuuden henkilökohtaiseen mentorointiin tai coachingiin. Näissä kehittämisohjelmissa käytetään keskustelujen lisäksi usein erilaisia työkaluja itsetuntemuksen lisäämiseksi, esimerkiksi itsearviointia tai 360-kyselyjä. Palautteen saaminen ja erityisesti vastaanottamisen kyky ovat tärkeitä osatekijöitä johtajuuden vahvistamisessa.

Johtamistehtävä annetaan, johtajuus otetaan. Onneksi voimme halutessamme itse kukin kehittää sitä ilman työnantajan rahapussia tai kehittämisohjelmia. Loistava keino on pysähtyä ajattelemaan itsekseen päivän tapahtumia ja tilanteita. Tähän ei tarvita kriisiä, konflikteja tai kiperiä tilanteita, vaan ihan normaali arki riittää. Tosin, kiireiset ihmiset eivät pidä, kun kehotan ottamaan aikaa itselleen. Silti kehotan. Suorastaan pyydän.

Arjen johtajuus vaatii aikaa

Väitin itselleni vuosikausia, ettei kiireiseen elämääni yksinkertaisesti mahdu omaa ajattelun aikaa. Siis aikaa ajatella vain kulunutta päivääni. Sehän on jo mennyttä, uutta kohti vaan!

Vastaväitteeni upposivat pitkään, kunnes uudenvuodenaattona 2014 kysyin itseltäni: Oletko ihan rehellisesti sitä mieltä, ettei päivästäsi löydy edes viittä minuuttia reflektointiin? Olipas tiukka kysymys! En tietenkään voinut väittää vastaan. Ja siitä alkoi ”uusi” elämäni. Joka päivä raivasin itselleni vähintään viisi minuuttia. Vetäydyin omaan rauhaani ja pohdin päivääni:

  • Minkälaisia kohtaamisia minulla on ollut?
  • Mikä kosketti ja miksi?
  • Mitä merkityksellistä kuulin tai luin?
  • Mitä kokeilemisen arvoista havaitsin?
  • Mitä olisin voinut tehdä toisin?
  • Minkälaista palautetta – sanallista ja sanatonta – sain juuri tänään? Miltä se tuntui ja miksi?

Aluksi uusi toimintatapa tuntui työläältä. Äh, tämäkin vielä – ajattelua kiireen keskellä. Muutaman viikon jälkeen uudesta oli tullut normaalia. Joskus viisi minuuttia venyi innostuessani tuntiinkin.

Tuosta päätöksestä on kulunut jo pitkä aika. Siitä lähtien olen joka päivä ajatellut, ihmetellyt, ihastellut, unelmoinut, ollut kriittinen ja vaativa itselleni ja onneksi myös oppinut hitusen armollisuuttakin.

Tulokset ovat huikeita. On syntynyt valtava määrä ideoita omaan työhöni, asiakkailleni, kumppaneilleni. On syntynyt päätöksiä vatvomisen sijaan. On syntynyt parannusehdotuksia. En uskoisi, ellei ajatukseni löytyisi kirjoitetussa muodossa.

Parasta on kokemus siitä, miten rikasta elämä on. Tosin samanlaista se oli ennenkin. En vain ehtinyt sitä huomata enkä oppia arjen tilanteista ja kohtaamisista.

 


 

Riitta Hyppänen on intohimoinen työelämän uudistaja, tietokirjailija ja konsultti, joka valmentaa niin esimiehiä ja johtajia kuin asiantuntijoita ja HR-ihmisiä. Hyppänen on toiminut pitkään myös luottamustehtävissä Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:ssä.

Tämä kirjoitus on julkaistu 14.9.2016 Kollega.fi -verkkolehdessä työstä ja hyvinvoinnista Johtajuuden ytimessä -blogissa.

Henkilöstöteko-kilpailun tunnelmia

 

Henkilöstöteko-kilpailu järjestettiin jo 15. kerran. Finalistien palkitseminen Ilmarisella kuuluu ehdottomasti vuotuisiin juhlahetkiini. HENRY ry:n kunniajäsenenä ja arviointiryhmän puheenjohtajana sain pitää puheen ennen kolmen kehityshankkeen esittäytymistä seminaariväelle. Tunteikas puheeni sujui suurin piirtein näin.

Hyvät kuulijat, hyvät henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin ystävät!

Tervetuloa Henkilöstöteko-kilpailun finaaliin! Ennen kolmen finalistin esittäytymistä ja palkintojen jakoa jaan muutamia ajatuksiani kanssanne HENRY ry:n kunniajäsenenä ja erityisesti Henkilöstöteko-kilpailun adoptioäitinä. Kilpailun isän rooli kuuluu Ilmarisen Timo Arolle, äidin rooli silloiselle HENRY ry:n toiminnanjohtajalle Leena Malinille ja kummisetänä toimi Pentti Sydänmaanlakka.

Tiemme kohtasivat vuonna 2008, jolloin arviointityöni Henkilöstö-kilpailussa käynnistyi. Parissa vuodessa kiintymys kasvoi niin, että päätin penkoa koko sen hetkisen kilpailuhistorian kaikkine tarinoineen. Kiinnostus muuttui rakkaudeksi ja rakkauden hedelmänä syntyi kirja Työhyvinvointi johtaa tuloksiin. Parhaita käytäntöjä kymmenen vuoden ajalta. Kirjassa on kuvattu 40 kehityshankkeita vuosilta 2000-2009: miksi ne tehtiin, miten ne tehtiin ja miten niissä onnistuttiin? Kirja tulvii energiaa, tuloksia ja onnistumisia. Suu kääntyy yhä hymyyn ja sydän meinaa pakahtua.

Sama tunne on jatkunut kaikkina näinä vuosina. Joka vuosi Henkilöstöteko-kilpailuun osallistuu upeita kilpailuhankkeita. Muistatteko vielä Skanskan ja NCC:n Työmaatreenit / Aamutreenit? Entä Sonera ja Osaajakeskus? Santander ja 100 % vastuu? Microsoft ja Läsnätyö? Lapin sairaanhoitopiiri ja Päiväkahvitoiminta? Vincit: No Managers? Ja lukuisia lukuisia muita.

Hyvät suomalaisen työelämän kehittäjät!

Nyt Henkilösteko-kilpailu on 15-vuotias ”nuorukainen”. Se on ottanut oman paikkansa erilaisten kilpailujen seurassa. Se on ainutlaatuinen kilpailu: avoin kaikille työyhteisöille Suomessa. Henkilöstöteko-kilpailu etsii ajankohtaisia, esimerkillisiä, innovatiivisia ja yhteiskunnallisia hankkeita, joita on tehty erilaisilla työpaikoilla eri puolella Suomea. Kynnys osallistua on tehty tarkoituksellisesti matalaksi, ei edes HENRY ry:n jäsenyyttä vaadita.

Henkilöstöteko-kilpailua on arvostettu ja sitä arvostetaan yhä. 15-vuotias ”nuorukainen” haluaa kuitenkin kehittää ja kehittyä, uudistaa ja uudistua jatkossakin.

Palataan kuitenkin tämän vuoden kilpailuun. Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille organisaatioille. Ilman teitä ei olisi tätä tilaisuutta.

Tänäkin vuonna arviointiryhmä sai tutustua toinen toistaan mielenkiintoisimpiin kehityshankkeisiin, jotka liittyivät mm. erilaisiin esimiesvalmennuksiin ja koulutusohjelmiin, työhyvinvointihankkeisiin, palkitsemiseen sekä toimintatapojen ja kulttuurin kehittämiseen. Kilpailuhankkeissa on parannettu tuottavuutta, on edesautettu muutosten syntymistä, on luotu edellytyksiä paremmalle työhyvinvoinnille. Lyhyesti sanottuna: on aikaansaatu parempia työelämäkokemuksia ihmisten arkeen. Uskon vahvasti siihen, että hyvä työpäiväkokemus heijastuu hyvää asiakaskokemukseen.

Kehittämisinto on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Henkilöstöteko-kilpailussa on onnistuttava sekä tekemisessä että tuloksissa. Siksi arviointiryhmämme on ollut jälleen erityisen tiukkana kehityshankkeiden mitattavien tulosten kanssa niin organisaation ydintoiminnan kuin työhyvinvoinnin osa-alueella. Suuri kiitos arviointiryhmälle aakkosjärjestyksessä: Pia Adibe, Aki Ahlroth, Päivi Kiviniemi, Marita Salo ja Wiki Wikström.

Hyvät Henkilöstöteko-kilpailusta kiinnostuneet!

Kolme finalistiamme ovat aakkosjärjestyksessä:

  • Fonectan 020202-palvelun Pojopörssi
  • Space Systems Finland Oy:n PDP-prosessi (Personal Development Process)
  • Verohallinto ja sen IT:tä koskeva muutoksen johtamisen hanke Tietohallinto etulinjassa.

Organisaatiot ovat erilaisia, ja niin myös kilpailuhankkeet. En kuvaa tässä hankkeita, sen sijaan tuon heidät esille myytinmurtajina. Tämän vuotiset finalistit rikkovat mm. kolme myyttiä:

Myytti #1: Onnistunut kehittämistyö vaatii aina paljon rahaa ja ulkopuolisia kehittämisasiantuntijoita. Ei tarvita. Sen sijaan tarvitaan halu kehittää, roppakaupalla rohkeutta ja sitkeää sinnikkyyttä.

Myytti #2: Pk-yritys ilman HR:ää ei osaa kehittää henkilöstön hyvinvointia eikä halua satsata kehittämistyöhön. Osaapas. Onnistuminen vaatii ennen kaikkea tahtoa, asiantuntijat kyllä löytävät tietoa ja ratkaisuja. Soveltamisen taito on tärkeää ja arjen käytäntöihin sitominen.

Myytti #3: Mitä suurempi muutosprosessi, sitä vakavammin se on tehtävä. Eipäs. Pilke silmäkulmassa auttaa onnistumaan.

——

Henkilöstöteko-kilpailun tuomaristo valitsi voittajaksi Pojopörssin. Onnittelut Fonecta ja onnittelut koko finalistiporukalle! Kiitos Ilmarinen tilaisuuden järjestämisestä ja palkinnoista!

 

Kiitollisuudella ja suurella ylpeydellä – tiedän, että palaan näihin hankkeisiin vielä usein.

Riitta Hyppänen, Henkilöstöteko-kilpailun arviointiryhmän vetäjä

 

PS. Aiempia kirjoituksiani Henkilöstöteko-kilpailusta löytyy Rubiikki-blogistani kategoriasta Työhyvinvointi johtaa tuloksiin.

 

Kehittävät työpaikat onnistuvat

Suomalaiseen työelämään mahtuu monenlaisia yrityksiä. Epäkohtien esille ottamisen ja valittamisen sijaan hehkutan ja korostan onnistumisia. Onneksi niitäkin on.

On taas se aika vuodesta, kun arvioidaan vuoden 2015 menestyneitä organisaatioita. En puhu nyt vain Suomen Parhaista Työpaikoista, joiden kilpailutuloksia saimme juuri nyt ihailla. Onnittelut eri sarjojen voittajille ZEF Oy, Musti ja Mirri Oy ja Vincit Oy sekä tasapuolisesti kaikille kilpailuun osallistuneille!

Onnistuminen ei synny itsestään eikä reseptiä voi kopioida

Vahva kehittämishalu, yhteinen näkemys kehitysmatkasta, luottamus tulevaan, ihmettelyä salliva ja innostava ilmapiiri sekä merkityksellisyyden kokemukset vievät pitkälle. Vaaditaan paljon osaamista, että ongelmat ja haasteet muuttuvat ratkaisuehdotuksiksi ja rohkeiksi kokeiluiksi. Erityisen arvokkaaksi oppimiskokemukset muuttuvat aidon dialogin kautta.

Kilpailut tekevät kehittämismatkat näkyviksi

Hankkeista ja projekteista syntyy tarinoita, jotka herättävät tunteita. Tunteet herättävät tekoja. Näin syntyy lisää uusia onnistumisia. Niitä me tarvitsemme näinä aikoina.

Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry on jo vuodesta 2000 lähtien etsinyt parhaita henkilöstöön liittyviä kehittämishankkeita, joissa on onnistuttu saavuttamaan mitattavia tuloksia sekä hyvinvointimittareissa että organisaation taloudellisissa tai toiminnallisissa tunnusluvuissa. Kilpailun nimi on Henkilöstöteko.

Henkilöstöteko-kilpailussa etsitään onnistumisia

Kilpailuun osallistutaan ensin kirjallisella hakemuksella. HENRY ry:n valtuuttama arviointiryhmä valitsee semifinalistit kirjallisten hakemusten perusteella. Seuraava vaihe perustuu tapaamiseen, jossa perehdytään tarkemmin kuhunkin kilpailuhankkeeseen ja selvitetään mahdollisia epäselviä asioita.

Arviointiryhmällä – kuuden hengen porukka – on ollut joka vuosi vaikeaa valita erinomaisten semifinalistien joukosta kolme finalistia. Näin varmaan on tänäkin vuonna. Voittajan valitsee HENRY ry:n nimittämä Henkilöstöteko-kilpailun tuomaristo. Kilpailu ratkeaa 12.4., jolloin kolme finalistiorganisaatiota esittelevät kehittämistyönsä tulokset Ilmarisella.

Kilpailun voittajalle Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen lahjoittaa 10 000 euroa, joka on tarkoitettu työhyvinvoinnin kehittämiseen. Rahapalkinto on mittava, mutta uskon, että kilpailuun osallistutaan ensisijaisesti syystä, että organisaatioissa ollaan aidosti ylpeitä onnistumisestaan. Tästä syystä kaikki kilpailuun osallistuvat organisaatiot voivat olla tyytyväisiä omasta kehittämistyöstään.

Oivalluksia aiemmista kilpailuhankkeista

Aiempien vuosien kehittämishankkeista voi lukea kirjastani TYÖHYVINVOINTI JOHTAA TULOKSIIN, jossa on lähes 40 erilaista menestystarinaa.

Finaalijuhlien tunnelmista ja viime vuosien kehittämishankkeista saa tuntua myös Rubiikki-blogin kirjoitusten avulla
Tuloksellisia henkilöstötekoja
Kehittämistyö tuottaa tuloksia
Kun työhyvinvoinnin kehittäminen on osa menestyksellistä bisnestä
Suurella sydämellä, pienellä kukkarolla, mutta tosissaan

Henkilöstöteko-kilpailun arviointiryhmän puheenjohtajana saan nauttia suomalaisilla työpaikoilla tehtyjen kehittämistöiden antimista tulevina päivinä. Huhtikuussa tätä iloa on tarjolla meille kaikille kehittämistyöstä kiinnostuneille.

Tuloksellisia henkilöstötekoja

Työelämässä tapahtuu paljon hyvääkin

Helmikuussa meitä hemmotellaan välillä hyvillä uutisilla. Torstaina 5.2. julkaistiin tulokset Suomen Parhaat Työpaikat –tutkimuksessa. Loistavia esimerkillisiä työpaikkoja!

Joulukuun ja tammikuun aikana on ollut käynnissä Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry:n kilpailu vuoden 2014 henkilöstöteosta.  Henkilöstöteko-kilpailu järjestettiin nyt 15. kerran. Kilpailussa etsitään esimerkillisiä, ajankohtaisia, innovatiivisia ja myös yhteiskunnallisesti vaikuttavia tekoja. Tässä ajatukseni vuoden 2013 kilpailusta. Vuoden 2012 kilpailun hankkeita ja tunnelmia olen kuvannut myös Rubiikki-blogissani.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on tekoja

Kilpailuhankkeissa kuvataan ensiksi ongelmat ja haasteet ja määritellään tavoitteet. Erityisen kiinnostavaa on se, mitä kehittämistoimenpiteet ovat olleet käytännössä. Kehittämistyön tulokset pitää näkyä arjessa ja mittareissa. On aikaansaatu uusia toimintatapoja, uusia työkaluja ja luotu uusia mahdollisuuksia paremmalle arjelle, siis paremmalle työelämälle.

Ylpeys työn tuloksista

Menestyneissä kehityshankkeissa on onnistuttu kääntämään haasteet ratkaisuiksi, uskallettu rohkeasti kokeilla ja luoda jotain uutta. Henkilöstöteko-kilpailussa tärkeää ovat mitattavat tulokset, jotka näkyvät sekä työhyvinvoinnin tunnusluvuissa kuin myös liiketoiminnassa. Tehdystä työstä ollaan syystä ylpeitä. Kaikki finalistit ovat voittajia. Kilpailun päävoittaja saa 10000 euron palkinnon Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmariselta käytettäväksi työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Laitetaan hyvä jakoon

Pyörää ei tarvitse keksiä itse. Samanlaisia ongelmia on lukuisilla työpaikoilla.  Kehittäminen ei vaadi suuria investointeja, aito tahto on tärkeämpää. Henkilöstöteko-kilpailun finalistit ovat valmiina kertomaan hankkeistaan ja jakamaan omia oivalluksiaan. Soveltamalla ja jatkojalostamalla pääsee nopeammin ja helpommin kehittämään omaa työpaikkaansa.

Vuoden 2014 Henkilöstöteko- kilpailun finalistit

Hakemusten joukosta arviointiryhmä valikoi kolme hyvin erilaista finalistia: Osuuskauppa Hämeenmaa, Valtiokonttori ja Vincit Oy. Näistä tuomaristo valitsi voittajaksi Vincit Oy:n Utopia-hankkeen.

  • Vincit Oy kokeilee rohkeasti uudenlaista tapaa johtaa projektityötä tekeviä ihmisiä: esimiestoiminnan sijasta tärkeässä roolissa ovat projektipäälliköt, mentorit, coachit sekä henkilöstö- ja toimitusjohtaja. Yritys takaa 100 % asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden ja korostaa samalla kunkin työntekijän omaa vastuuta niin oman uransa kuin myös työhyvinvointinsa osalta. Utopia ei olekaan utopiaa, vaan sillä on saatu hyviä tuloksia, mm. 100 % liikevaihdon kasvu.
  • Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS-hanke korostaa myös henkilöstön omaa roolia hyvän työelämän ja työurien pidentämisen asiantuntijoina. Kun henkilöstölle antaa aidon mahdollisuuden vaikuttaa, syntyy käytännönläheisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Henkilöstö yllättää ideoilla ja uudenlaisella osaamisella. 700 ideaa on paljon. Alhaalta ylöspäin kehittäminen on vaikuttavaa. Erityismaininta myös hyvästä tuotteistamisesta.
  • Tiedämme, että muutosjohtaminen erityisesti henkilöstövähennyksineen ja toimipaikkojen sulkemisineen vaatii erityisosaamista. Valtiokonttorin luoma HR-koordinaattorien verkosto ylittää perinteiset hallinnonalojen siilot ja maakuntarajat, tuo yhteneväisiä hyväksi havaittuja työkaluja ja menetelmiä vaikeisiin tilanteisiin. Tällä mallilla on löydetty ratkaisuja monien, monien ihmisten työuralla. Jos omia erityisosaajia ei löydy, kannattaa etsiä ratkaisuja verkostojohtamisen kautta. Tämä verkostojohtamisen malli on sovellettavissa niin kuntasektorille kuin alueelliseen kehittämiseen pk-sektorilla.

Ideat kasvamaan ja kehittymään

Henkilöstöteko 2014-kilpailu on nyt 10.2.15 saatu päätökseen. Arviointiryhmän monen viikon työ kulisseissa on ohi. Muistettiinko heitä julkisesti kiittää? Valitettavasti ei. Siksi tässä kiitos Karri Airas, Päivi Kiviniemi, Mervi Martikainen, Petra Rosvall ja Wiki Wikström.

Palkinnot ovat jaettu, finalistit kukitettu. Tästä alkaa Henkilöstöteko-kilpailun tärkein osa: jakaminen, oppiminen ja soveltaminen. Näin toivon, ja siksi arviointiryhmän puheenjohtajana ja työelämän kehittäjänä on syytä hymyillä.

Riitta Hyppänen, Henkilöstöteko-kilpailun raadissa vuodesta 2008 lähtien

 

 

Uusi esimies ansaitsee kunnon alun

Viime viikolla kuulemani tarina jäi vaivaamaan. Yksikön vetäjä ei ollut tyytyväinen oman alaisensa toimintaan tiimin vetäjänä. Miten uutta esimiestä oli tuettu uudessa tehtävässä ja miten hänen valmiuksistaan toimia esimiehenä oli huolehdittu? Oli ollut puhetta esimiesvalmennuksesta, mutta arjen kiire oli siirtänyt aina asiaa eteenpäin. Niinpä niin.

Esimiehen tehtävä on luoda edellytyksiä onnistumisille

Uudelta esimieheltä odotetaan paljon: tuloksia, onnistumisia, arjen pyöritystä ja uuden kehittämistä.

Esimiesten esimiehillä on vielä suurempi vastuu luoda puitteet ja mahdollisuudet kuntoon, jotta yksikön vetäminen onnistuu. Tarvitaan paljon operatiivista ja strategiatason tietoa, mutta myös keskeiset asiat henkilöstö- ja työsuhdeasioista on hallittava.

Monia tapoja varmistaa onnistuminen esimiestyössä

Siperia opettaa -menetelmää en suosittele kenellekään. Yksi hyvä tapa on käydä läpi aiheeseen liittyviä asioita keskustellen organisaation HR-vastaavien kanssa. Lisäapuna voi hyödyntää kirjallisuutta ja omia ohjeistuksia. Esimiestyötä koskevia kirjoja on valtavasti, myös käytännöllisiä käsikirjoja on saatavilla. Kun uusia esimiehiä on useita, kannattaa harkita ryhmävalmennusta heille. Yksittäisille aloittaville on tarjolla lukuisia avoimia valmennuksia.

Osaava uusi esimies -valmennus pikaratkaisuna esimiestyön alkumetreihin

Kahden päivän valmennuksia pidän kysynnän mukaan avoimina ja asiakaskohtaisina. Tarjolla on faktaa ja pohdintaa. Paljon keskusteluja. Pyrin vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin:

– mitä tarkoittaa käytännössä, että esimiehenä toimin työnantajan roolissa?

– mitä esimiestehtäviin kuuluu?

– mitä esimiehenä ei saa tehdä tai ei kannata tehdä?

– mitkä ovat tyypillisimmät haasteet esimiestyössä ja miten niiden kanssa voi pärjätä?

– mitä osaamista esimiestyö edellyttää ja miten esimiestyössä voi kehittyä?

– miten strategiset suunnitelmat muutetaan käytännön toiminnaksi?

– miten luoda lisäarvoa tuova tavoite- ja kehityskeskustelukäytäntö?

– miten hyödynnän yksikön perustehtävää ja tavoitteita johtamisessa?

– millä työkaluilla saadaan oikeat ihmiset oikeille paikoille?

– miten varautua erilaisiin poissaoloihin?

– mistä muodostuu työhyvinvoinnin kokonaisuus?

– mitä tarkoitetaan työyhteisötaidoilla ja miten niitä voi kehittää?

– miten luodaan edellytyksiä motivoitumiseen ja sitoutumiseen?

Esimiestyö on ammatti

Jokainen uusi esimies ansaitsee saada mahdollisuuden onnistua. Esimiesuran alusta alkaen.

Kehittämistyö tuottaa tuloksia

HENRY ry:n ja työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen vuotuinen Henkilöstöteko-kilpailu huipentui Henkilöstöteko-seminaarissa 11.2.2014 Kilpailu järjestettiin nyt jo 14. kerran.

Kilpailun avulla halutaan kannustaa työpaikkoja suunnittelemaan ja toteuttamaan kehityshankkeita, joilla tavoitellaan mitattavia liiketoiminnallisia ja työhyvinvointiin liittyviä tuloksia. Työhyvinvointi on laaja kokonaisuus ja kehityshankkeessa voi painottua terveys-, työkyky-, työyhteisö-, osaamis- tai johtamisnäkökulmat. Liiketoiminnalliset tulokset voivat liittyä kasvuun, kilpailukykyyn tai kustannustehokkuuteen. Henkilöstöteolta odotetaan myös ajankohtaisuutta, esimerkillisyyttä, innovatiivisuutta sekä myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Henkilöstöteko-kilpailuun haetaan syksyllä kirjallisilla hakemuksilla. Joulukuussa valitaan semifinalistit ja tammikuussa finalistit. Arviointiryhmätyöskentelyn jälkeen kilpailun tuomaristo valitsee voittajan, joka saa pääpalkinnoksi 10 000 euroa.

Olen toiminut arviointiryhmässä useita vuosia. Kilpailusta on tullut minulle erityisen tärkeä myös sen tähden, että TYÖHYVINVOINTI JOHTAA TULOKSIIN -kirjani sisältää 40 kuvattua casea kilpailun ensimmäiseltä kymmeneltä vuodelta. Niissä on paljon opittavaa.

Henkilöstöteko 2013 –kilpailun kolme finalistia – Pilkington Automotive, Sanofi, Turun yliopisto –  edustivat hyvin erilaisia organisaatioita ja myös kehitystarpeet ja lopputulokset poikkesivat paljon toisistaan. Yhteistäkin oli:

  • on oltava aitoa tahtoa kehittää ja parantaa
  • on löydyttävä uskoa siihen, että työpaikalla voidaan vaikuttaa
  • on uskallettava luottaa siihen, että ratkaisuja löydetään yhdessä
  • kuulluksi tulemisen ja arvostuksen tarvetta ei voi liikaa korostaa
  • välittämisellä saadaan ihmeitä aikaiseksi.

Pilkingtonin Ylöjärven tehtaan alasajo on esimerkillinen hanke, jossa on vaikeassa tilanteessa huolehdittu lakisääteisistä velvoitteista, pyritty turvaamaan päivittäinen tuotantotyö sekä autettu poikkeuksellisella tavalla myös irtisanotuksi tulleita ihmisiä eteenpäin niin ammatillisesti kuin myös tunnetasolla. Henkilöstötyön lisäksi hankkeessa on mobilisoitu ympärillä olevat verkostot (TE-toimisto, kaupungin eri palvelut, ammatillisen osaamisen palvelutarjoajat, seurakunta). Kun on tietoa, taitoa ja vielä tahtoa, niin syntyy erinomaisia tuloksia. Tahtoa tarvitaan erityisesti YT-neuvotteluissa sekä erilaisten tukiratkaisujen aikaan saamisessa. Kuten henkilöstöpäällikkö totesi: tässä oli itse asiassa kyse 250 henkilöstöteosta!

Sanofin voittajahankkeen – Tarkoituksemme / Our purpose – avulla saatiin merkittäviä parannuksia henkilöstön yhteistyössä, johtamis- ja esimiestyössä sekä viestinnässä. Kehityshankkeeseen liittyi lukuisia osahankkeita. Keskeisiä menestystekijöitä olivat uuden maajohtajan aidot kohtaamiset koko henkilöstön kanssa. Kohtaamisissa korostui ensin kuuntelu, sitten mahdollisuus vaikuttaa. Menestyminen vaatii, että perusasiat ovat kunnossa: kukin tietää tehtävänsä, roolinsa, vastuunsa ja myös oman työnsä vaikutukset.  Sanofin hanke on jälleen hyvä muistutus siitä, että ensin on rakennettava luottamusta. Sen jälkeen voidaan yhdessä suunnitella tulevaisuutta. Uudenlaisen kulttuurin aikaansaamiseen tarvitaan koko henkilöstö. Jokainen on tärkeä.

Turun yliopiston kehityshanke on varhaisen tuen viitekehykseen luotu sovittelumenettelyn malli. Se on uusi työkalu ihmisten välisen vuorovaikutuksen vaikeisiin tilanteisiin. Se ei ole puheeksiottamisen malli. Se ei ole kurinpidollinen toimenpide, varoitus tms. Se ei myöskään ole työnohjausta. Sovittelumenettelyssä korostuu vahvasti ratkaisukeskeisyys. Sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset koulutetut esimiesasemassa olevat henkilöt. Mallin avulla on ratkaistu jo olemassa olevia konflikteja, ja samalla uuden osaamisen myötä on vaikutettu myös ennaltaehkäisevästi mahdollisiin tuleviin ongelmiin.

Kilpailuhankkeet toimivat suunnan näyttäjinä ja inspiraation antajina. Toivon, että näistä on hyötyä monelle. Kuten myös aiemmista esillä olleista hankkeista. Lisätietoa kilpailuhankkeista HENRYn sivuilta.

 

Riitta Hyppänen, HENRY ry:n Henkilöstöteko-kilpailun arviointiryhmän puheenjohtaja

 

 

Stop istumiselle

Myönnän, että olen herkistynyt istumiselle. Korvani kuulevat jokaisen istumaan kehotuksen, silmäni näkevät istua –verbin liian monessa tekstissä.

Ihmistä ei ole luotu istumaan

Vaikka meitä ei ole luotu istumaan, me asiantuntija- ja toimistotyötä tekevät istumme paljon. Palavereissa istutaan, koulutustilaisuuksissa istutaan, lounaalla istutaan, kahvitauolla istutaan. Työmatkatkin sujuvat useimmilla istuen. Harvalla on käytettävissä säädettäviä sähköpöytiä, jotka mahdollistavat työskentelyn seisten.

Jos vuodessa on noin 220 työpäivää ja ihminen tekee töitään istuen noin 7 h, tekee se vuodessa yli 1500 tuntia istumista. Ei ihme, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin sairauspoissaolojen syy ja toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Jokainen voi vähentää istumistaan

Helppoja keinoja vähentää istumista: kävellä edes osa työmatkasta, siirtää tulostin vähän kauemmaksi työpisteestä, seisoa aina kun mahdollista.

Kun työyhteisössä innostutaan istumisen vähentämistalkoista, keinot lisääntyvät. Osa palavereista voidaan tehdä seisten. Workshoppeihin voidaan suunnitella pääosin sisältö siten, että osallistujat työskentelevät pääsääntöisesti seisten. Kehityskeskustelutkin voidaan tehdä osittain kävellen. Yhdistetyt kävely- ja seisomishetket normaalin toimintatavan lomassa virkistävät kummasti myös henkilöstön kehittämispäiviä.

Kokeilin messuilla mielenkiintoista laitetta, eräänlaista juoksumaton ja sähköisen työpöydän yhdistelmää. Kirjoitin 10-sormijärjestelmällä lähes virheetöntä tekstiä samanaikaisesti rivakasti kävellen. Vielä helpompaa siinä on hoitaa puhelinkeskusteluja. Ihastuin heti kyseiseen laitteeseen.

Istuminen passivoi fyysisesti ja henkisesti

Istuminen on tunkeutunut myös sanavarastoomme, tapaamme kuvata työpäiviämme. Moni toteaa istuneensa palavereissa koko päivän. Kuulostaisi paljon dynaamisemmalta ja energisoivammalta, kun kertoo olleensa suunnittelemassa, ideoimassa, kehittämässä, ratkaisemassa ongelmia, tekemässä päätöksiä. Tuntuu erilaiselta, jos kokee istuneensa haastattelemassa ihmisiä, löytäneensä uusia kumppaneita tai kertoo tavanneensa uusia ihmisiä, joiden osaamista, kiinnostusta ja sopivuutta on ollut arvioimassa.

Entäs sitten hallitustyö? Hallitusammattilaiset kertovat, kuinka monessa hallituksessa he istuvat. Istuvat?! Miksi ei ilmaista, että Henkilö X toimii / työskentelee / panostaa / vaikuttaa Yrityksessä Y?

Jos ei lopeteta istumista, niin vähennetään

Kimmokkeen tähän kirjoittamiseen sain  Twitter-keskustelusta liittyen istumiseen koulutuspäivässä. Miksi ihmeessä koulutuspäivässä ei saisi halutessaan seisoa? Jos joku seisoo edes osan ajasta, ajattelemme hänellä olevan joku ongelma selkänsä kanssa. Miten nurinkurista? Istumisesta on tullut normi ja seisominen on poikkeus. Entä jos kääntäisimme tämän toisin päin?

Minun valmennuksissani saa seistä jokainen. Kun minulla on oikeus seistä kouluttajana, niin on muillakin. Kokeillaanko?

 

Pikavinkit kehityskeskusteluihin, osa 2 asiantuntijoille

Maaliskuu voitaisiin monessa organisaatiossa nimetä kehityskeskustelukuukaudeksi. Kehityskeskustelussa ihminen kohtaa ihmisen. Siinä puhutaan työstä, onnistumisista, parannettavista asioista ja tulevaisuudesta.

Kehityskeskustelu on ennen kaikkea investointi tulevaan.

Perinteisesti Suomessa on järjestetty esimiehille valmennuksia aiheesta. Minua ihmetyttää ja harmittaa, että dialogiin valmennetaan vain toista osapuolta ja kuitenkin odotetaan sujuvaa vuorovaikutteista ja tuloksellista keskustelua.

Kehityskeskustelujen laadussa on paljon parannettavaa. Liian moni ei koe saavansa hyötyä käydystä keskustelusta. Tässä muutamia pikavinkkejä kehityskeskusteluun menevälle asiantuntijalle:

Valmistaudu monella tavalla

–        Tutustu mahdollisiin oman talon ohjeisiin

–        Käy läpi edellisen kehityskeskustelun dokumentaatio

–        Arvioi mennyttä kautta, tapahtumia, suunnitelmia, onnistumisia

–        Käy läpi myös toteutumatta jääneitä asioita, keskeneräisiä asioita

–        Tarkastele omia motivaation ja energian lähteitä

–        Kysy itseltäsi, mihin asioihin haluaisit muutoksia

–        Valmistaudu tarkastelemaan työyhteisön toimivuutta

–        Valmistaudu myös antamaan palautetta esimiehellesi

–        Ole armollinen esimiehellesi: kehityskeskustelut eivät ehkä ole hänen vahvin laji

Huolehdi siitä, että sinua kuunnellaan ja pääset vaikuttamaan

–        Tuo esille onnistumisia ja parannettavia asioita konkreettisten esimerkkien avulla

–        Kerro näkemyksiäsi ja perustele niitä erilaisten näkökulmien kautta

–        Ota esille sinua askarruttavia asioita

–        Kuuntele esimiehesi näkemyksiä ja kysy tarvittaessa lisää

–        Keskity läsnäoloon – kehityskeskustelu on investointi tulevaan

–        Rakenna luottamusta, osoita kunnioitusta ja arvostusta aidolla tavalla

–        Huolehdi myös omalta osaltasi, että aikataulu pysyy

Painota menneen tarkastelussa onnistumisia ja kehittymistä

–        Korosta aikaansaannoksia ja onnistumisia

–        Osoita kehittymisesi ja oppimisesi

–        Tuo esille parannettavia asioita ja kerro niiden hyödyt ja vaikutukset

–        Käytä perusteluissa konkreettisia esimerkkejä

Pidä huoli, että kehityskeskustelussa puhutaan myös itse työstä ja sen tekemisestä

–        Ajatuksiani työn merkityksestä, sisällöstä ja työn tekemisen tavoista

–        Ajatuksiani osaamisesta, motivaatiosta, hyvinvoinnista,

–        Ajatuksiani työyhteisön toimivuudesta, esimiestyöstä, johtamisesta

–        Tuo esille askarruttavia asioita

Katse tulevaan

–        Keskustelua työtehtäviin liittyvistä mahdollisista muutoksista ja odotuksista

–        Keskustelua henkilökohtaisista tavoitteista ja niiden merkityksestä

–        Keskustelua työhön liittyvistä vaatimuksista ja osaamistarpeista

–        Keskustelua omista tulevaisuuden näkymistä ja odotuksista

–        Yhteinen suunnitelma siitä, mitä asioita kehitetään ja mitä se edellyttää

 

Auttavatko nämä eteenpäin? Voit myös katsoa pikavinkkini esimiehille. Onnistuminen on kahden kauppa!