Artikkelit

Pieni teko, iso vaikutus

On sääli, että negatiivisen palautteen antamisen kynnys on paljon matalampi kuin positiivisen palautteen, kirjoitti eräs henkilö Twitterissä minulle, kun oli lukenut julkaisemani ylistävän asiakaskokemukseni helmikuisesta taksimatkastani. Tämähän on niin totta! Jäin pohtimaan miksi.

Kun meitä harmittaa tai olemme pettyneitä, niin mikäs sen helpompaa kuin laittaa tunteita tihkuva viesti jakoon. Kaikki sen keräämät peukutukset ikään kuin lievittävät kohtaamaamme. Etenkin, jos jollakulla on samanlaisia kokemuksia, niin se auttaa erityisesti. Reagoinnit toimivat terapiana ja lohdutuksena. Joskus kriittinen palaute johtaa jopa korjaaviin toimenpiteisiin kuten anteeksipyyntöön ja hyvityksiin. Tällöin reklamaatio on toiminut – mutta herää kysymys, olisiko se vaikuttanut samoin, jos se olisi annettu suoraan palvelun tuottajalle ilman somen joukkovoimaa?

Sen sijaan, kun olemme tyytyväisiä tai jopa yllättyneitä erinomaisesta palvelusta, jää palaute usein antamatta. Pelkäämmekö, että hienosti hoidettu tilanne jää ainutkertaiseksi? Vai viestiikö se jotain palautteen antajasta? Liittyykö palautteeseen joku sanaton pyyntö tai vaade, kiire tai jokin muu syy?

Paljon on pohdittavaa myös työelämän ja yritysten johtamiskäytäntöjen osalta. Niin kauan kun prosesseja on kuvattu, niihin on aina liittynyt myös reklamaatioiden käsittely. Laatujärjestelmien mukaisesti on etukäteen mietitty miten, kuka ja kuinka usein reklamaatiot käsitellään. Mutta oletko koskaan nähnyt prosessikuvausta tai ohjeistusta tilanteeseen, jossa asiakas yllättäen kehuu ja kiittää? En minä ainakaan. Fiksut työpaikat ja erinomaiset johtajat osaavat hyödyntää tällaiset yllättävät asiakastilanteet, joita minäkin aika ajoin heille aiheutan.

Onnistumisia kannattaa korostaa

Twitterissä on tapana keskiviikkoisin kehua henkilöitä tai yrityksiä. Kesäisenä keskiviikkoiltana sain erinomaista palvelua omasta pankistani, joten illan päätteeksi twiittasin oman #keskiviikkokehu’ni. Minulla on paljon seuraajia kyseisen pankin henkilökunnassa ja twiittini levisi kulovalkean tavoin illan aikana. Mutta se ei kuitenkaan tavoittanut asiakaspalvelijaa, joka tämän kaiken hyvän ansaitsi. Mitään aavistamatta tämä henkilö tuli torstaiaamuna töihin ja häntä odotti johdon ja työkavereiden järjestämä yllätys, jota hän ei unohda koskaan.

Jos ja kun yritys tavoittelee erinomaisia asiakaskokemuksia, on johtamisessa korostettava onnistumisia ja oppimisia. Reklamaatiostakin tulee oppia, mutta niin myös näistä yllättävistä ilon hetkistä. Niiden avulla on helppo käydä läpi arvoja, pelisääntöjä ja ohjeita. Ennen kaikkea tehdä näkyväksi se, miksi työtä tehdään ja se työhän on tuottaa palveluja ja lisäarvoa asiakkaalle. Minä asiakkaana sain kiitokset ja kuvan spontaanista juhlahetkestä pankin Kouvolan konttorilta. Merkityksellisintä oli kuitenkin se, mitä tapahtui työpaikalla ja työyhteisössä. Yrityskulttuurin vaalimisen ja kehittämisen kannalta on erityisen vaikuttavaa, miten tällaiset onnistumisista kertovat hetket hyödynnetään. Niiden avulla näytetään esimerkkiä. Ne korvaavat mennen tullen powerpointesitykset ja juhlapuheet.

Asiakkaan kiitos avaa mahdollisuuksia

Runsas vuosi sitten kävin eräässä vaatetusalan erikoisliikkeessä, jossa sain myyjältä erityisen hyvää asiakaspalvelua. Myyjä oli ystävällinen, neuvoi ammattimaisesti, oli kärsivällinen ja ymmärtäväinen, kun mainitsin, etten pidä yhtään vaatteiden ostamisesta! Kaupat syntyivät ja seuraava päivänä vielä lisäkauppoja. Kiitin moneen kertaan myyjää. Ajaessani kotiin ajattelin, että minäpä kerron tästä asiakaskokemuksesta myös omistajalle. Sähköpostini alkoi: Tiedätkö, minkälaisia aarteita sinulla on töissä…?  Hetken päästä omistaja vastasi ja sanoi olevansa jo kolmannen polven perheyrittäjä eikä ollut koskaan saanut vastaavanlaista postia asiakkaalta. Hän oli kovasti otettu ja kiitollinen.

Puolen vuoden päästä menin uudestaan samaan kauppaan ja saman myyjän luokse. Kysyin siinä vaatteita katsoessani, että tuliko terveiseni perille viime syksynä. En pysty sanoin kuvaamaan sitä aidon ilon ja onnen ilmettä, kun myyjä kertoi, että yrityksen omistaja oli tulostanut viestini ja oli tuonut sen kahvihuoneeseen kaikkien nähtäväksi. Sitä oli yhdessä luettu silmät kyynelissä. Tajusin vasta silloin itsekin, että annoin johtajalle mahdollisuuden ilmaista sellaisia asioita henkilöstölleen, mitä hän ei ole aiemmin osannut tai muistanut sanoa.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Palataan vielä siihen helmikuiseen taksimatkaani. Ensin vastasin matkaa seuraavana päivänä tekstiviestillä tulleeseen asiakaskyselyyn. Päätin kuitenkin varmistaa, että myös kuljettaja-yrittäjä saa kiitoksensa. Niinpä otin Twitter-viestistäni kuvan ja lähetin sen samaan numeroon, mistä taksivahvistus oli tullut. Aiheutin iloisen yllätyksen: ”Mukava kuulla, että kuljetuksesta jäi hyvä fiilis, tulee itsellekin todella hyvä mieli, kun asiakas on tyytyväinen!” Näin se menee. Ihmiseltä ihmiselle.

 

Nämä arjen pienet teot, joilla on valtavia vaikutuksia, ovat sitä arjen johtajuutta, joista niin usein kirjoitan. En anna ylistystä, ellei siihen ole aihetta. Samalla lupaan, ettei minulla tule olemaan koskaan niin kiire, etten ehtisi nähdä hiukan vaivaa ja kehua ja kiittää, kun on sen aika.

Annetaan pienten tekojen valloittaa tämä maa.

 

Riitta

Kirjoitus on julkaistu Kollega.fi -verkkolehdessä Johtajuuden ytimessä -blogissa 7.2.2018

 

Aiempia tähän aiheeseen liittyviä kirjoituksiani Rubiikki-blogissani:

Palautteella paremmaksi

Johtajuus ja arjen valinnat

Luottamus kasvun mahdollistajana

 

Ensivaikutelma ja jälkimaku

Ensivaikutelma ratkaisee paljon rekrytointitilanteessa

Se hetki, kun mahdollinen työnantaja kohtaa potentiaalisen työnhakijan, jää kummallekin mieleen. Henkilöstöjohtamisen kirjoissa annetaan neuvoja, miten työhaastattelussa on korostettava hyvää työnantajakuvaa ja vahvistettava brändimielikuvaa. Samoin neuvotaan jokaisessa työnhakuvalmennuksessa. Siellä muistutetaan mm. käden puristuksen lujuudesta, katsekontaktin luontevuudesta sekä tietenkin aidosta hymystä.

Ensivaikutelma rakentuu ennen ensimmäistä kohtaamista

Rekryilmoitus kertoo faktat, mutta myös viitteitä organisaation kulttuurista. Kiinnostava työpaikkailmoitus herättää mielenkiinnon. Seuraava klikkaus on kriittinen: vastaavatko verkosta löytyvät sivustot rekryilmoituksen mielikuvaa? Tuleeko positiivinen yllätys? Latistuuko tunnelma? Vai jääkö löydös vähäiseksi? Toinen kriittinen kohta on yhteydenotto potentiaaliselle työnantajalle. Miten yhteydenottoon reagoidaan? Se, miten soittajaa kohdellaan, ratkaisee paljon. Se viestii myös arvoista, kulttuurista ja henkilöstöjohtamisesta. Pahinta on vastaamattomuus tai tyly kehoitus tehdä työhakemus.

Rekrytointihaastattelu vahvistaa tai häivyttää jo syntyneitä mielikuvia. Faktojen, osaamisten, kiinnostuksen kohteiden lisäksi kumpikin osapuoli punnitsee uutta tilannetta. Järki ja tunne ovat välillä sulassa sovussa ja välillä törmäyskurssilla. Onnistunut kahden kauppa syntyy, kun työnantajan ja työnhakijan intressit kohtaavat ja positiiviset ensivaikutelmat vahvistuvat.

Totuuden hetki koittaa ensimmäisenä työpäivänä

Ensimmäinen työpäivä jää mieleen monelle ikuisiksi ajoiksi. Ensimmäinen henkilö, jonka kohtaa. Käytävällä kulkevien ihmisten huomaavaisuus. Esimiehen ensimmäiset sanat. Oma työpiste ja lähimmät työkaverit. Tunnenko itseni odotetuksi ja tervetulleeksi? Miten neuvotaan käytännön asioissa? Miten autetaan onnistumaan?

Jälkimaku syntyy viimeisinä työpäivinä

Kaikki päättyy aikanaan. Myös hyvät työsuhteet päättyvät monista eri syistä. Määräaikaiset työsuhteet päättyvät sovitun mukaisesti. Vanhuuseläkkeelle siirrytään joustavasti 63-68-vuoden ikäisenä oman työkyvyn ja –halun sekä työnantajan tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Muut työsuhteiden päättymiset johtuvat joko työnantajasta (kollektiiviset tai henkilöperusteiset syyt) tai työntekijästä (oma pyyntö).

Työnantajabrändin osalta aika vähälle huomiolle jää se, miten työsuhteen viimeiset päivät sujuvat. Mitä tapahtuu, kun avainhenkilö ilmoittaa irtisanoutumisestaan? Miten vaikuttaa päätös hakea eläkettä? Miten puhutaan poislähtijästä? On irtisanoutumisaika kaksi viikkoa, kuukausi tai enemmän, pitkäaikaisenkin työsuhteen jälkimaku syntyy viimeisinä päivinä ja hetkinä. Minkä jälkimaun organisaatiosi antaa läksiäislahjaksi? Mistä haluat työntekijänä sinut erityisesti muistettavan?

Työnantajakuvaa rakennetaan hetki kerrallaan

Työnantajakuva myötäilee organisaation mainetta ja julkikuvaa. Toki mainoksilla on merkitys, mutta aina vaan enemmän sillä, miten organisaatio on aidosti mukana sosiaalisessa mediassa. Erityisen merkittäviä ovat tarinat työpaikoilta. Myös ex-työntekijöiden ja harjoittelijoiden. Merkityksellinen työ arvostavassa työyhteisössä on monen haave ja suurin motivaatiotekijä. Siitä halutaan varmistua – mielellään jo etukäteen.

Maine kasvaa viesti ja kohtaaminen kerrallaan. Toivottavasti osaavasta työvoimasta kilpailevat työnantajat ymmärtävät ja muistavat, että kokonaisuus ratkaisee. Menestyvässä kasvuyrityksessä työnantajakuva ulottuu orastavasta kiinnostuksesta vähintään viimeiseen käden puristukseen asti.

 

 

Aika perehtyä ja sitoutua

Uuden työn aloittaminen ja rekrytoinnin onnistuminen on toki ensisijaisesti kiinni oikeista valinnoista.

Onnistuneessa rekrytoinnissa on kyse kahden kaupasta, jossa työnantaja ja myös työntekijä kokevat löytäneensä sen oikean. Hyvin suunniteltu ja toteutettu työnhakuprosessi voidaan kuitenkin helposti pilata huonolla perehdyttämisellä, valmisteluilla ja vastaanotolla.

Perehdytysohjeita löytyy työnantajille – onhan se jopa lakisääteinen velvoitekin.

Ystäväni pyysi taannoin tulevaan kirjaansa muutamia ajatuksiani liittyen uuden työn aloitusvaiheeseen. Kirja on tarkoitettu työnhakijoille, ja siksi myös uuteen työhön liittyvä perehdysaika käsitellään siinä työntekijän näkökulmasta.

Olen käsitellyt tätä teemaa tähän mennessä kirjoissani ja valmennuksissani aina työnantajan – esimiehen ja HR:n – näkökulmasta.

Mutta missä ovat käytännön neuvot ja kokemukset perehdytys- ja koeajasta uuden työntekijän kannalta?

Tässä ensi hätään muutamia neuvoja uuteen työhön:

Ole aktiivinen.

Vaikka perehdytysaikana informaatiota annetaan usein liikaakin kerralla, kannattaa etsiä myös oma-aloitteisesti tietoa. Kaikkea ei tarvitse heti oppia, kysy mieluummin, mistä tietoa löytyy. Yritä välttää infoähky. Tee muistiinpanoja oman oppimisesi tueksi tavalla, joka auttaa sinua onnistumaan. Ota esille oppimiasi asioita. Näin osoitat omaksuneesi asioita.

Verkostoidu!

Rohkeasti verkostoidu mahdollisimman moniin ihmisiin: esimieheen, lähimpiin kollegoihin. On tärkeää tutustua erilaisiin ihmisiin: konkareihin ja uusiin tulijoihin. Kuuntele tarinoita. Mitä enemmän osoitat kiinnostusta, sitä enemmän sinulle jaetaan asioita, osaamista ja kokemuksia. Näin nopeutat samalla omaa oppimistasi.

Tarkkaile ja havainnoi.

Uuden tiedon lisäksi kannattaa tarkkailla ihmisiä ja heidän kanssakäymisiään. Miten toimitaan ja käyttäydytään palavereissa, asiakastilanteissa kuin myös vapaamuotoisissa tilaisuuksissa?  Tarkkaile myös nonverbaalista viestintää. Miten ihmiset toimivat kohdatessaan toisensa tai puhuessaan toisilleen? Yritä selvittää työpaikan ja työyhteisön yrityskulttuuria, arvoja, tärkeänä pidettyjä asioita.

Tunnustele kokemuksiasi.

Peilaa kokemuksiasi odotuksiisi ja annettuihin lupauksiin rekrytointivaiheessa. Ole rehellinen itsellesi. Koeaika ja perehdytysaika ovat arvioinnin ja oppimisen aikaa. Koeaika on päätösten ja ratkaisujen aikaa. Ennen kaikkea se on molemminpuolisen sitoutumisen aikaa.