Mitä moninaisemmaksi uudet työn tekemisen muodot käyvät, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota etäjohtamiseen! Aikana, jolloin etätyö merkitsi pääsääntöisesti kotona tehtävää työtä ennalta sovittuina päivinä, ajattelimme, että etäjohtamisen haasteellisimmat asiat liittyvät suorituksen johtamiseen ja ergonomiaan. Kyllä vaan, tulokset ja turvallisuus ovat yhä tärkeitä asioita. Aikaansaannoksia on synnyttävä ajasta ja paikasta riippumatta, siksi sekä tekijän että työvälineiden on oltava kunnossa.

Etäjohtamiseen liittyviä huolia: tehdäänkö liikaa vai liian vähän?

Osa esimiehistä on huolissaan siitä, syntyykö etätyössä riittävästi tuloksia. Kotona satunnaisesti työskentelevät etätyöläiset taas kertovat usein, että he saavat tuolloin jopa enemmän aikaiseksi kuin toimistolla.

Johtuvatko tulokset työrauhasta vai siitä, että työpäivä on ehkä suunniteltu normaalia paremmin? Vai siitä, että on tarve osoittaa huolet turhiksi? Vaiko siitä, että kun luotetaan, niin tuloksia syntyy.

Osa esimiehistä pohtii päinvastaisia ajatuksia: osaavatko asiantuntijat pitää huolen myös itsestään?

Kun asiantuntija joutuu itse vastaamaan työstään ja tuloksistaan, muistaako hän työn imussa myös oikeaoppiset työasennot, riittävät lepohetket ja päivän rytmitykset. Monen kohdalla huoli on ihan aiheellinen.

Etänä, mutta läsnä

Nykyään esimiehellä saattaa olla johdettavanaan tiimi, josta löytyy koko etätyöskentelyn kirjo. Joku tekee paljon matkatöitä, joku toinen työskentelee tiiviisti kansainvälisessä projektissa ja jotkut tekevät säännöllisesti päivän tai pari töitä kotoa käsin. Mukaan mahtuu vielä henkilö, joka työskentelee etänä vain kerran vuodessa syksyllä etäjohtamisen nimikkopäivänä. Nämä kaikki erilaiset tilanteet edellyttävät erilaista johtamista ja huomion kohdentamista. Yksi tapa toimia ei enää riitä moninaisiin tilanteisiin. Mobiili monipaikkainen matkatyö kuormittaa asiantuntijaa ihan erilailla kuin kotona työskentelevää. Projektityö vie pääosan asiantuntijan ajasta ja energiasta. Uusi monitoimitilatoimisto ilman kiinteitä työpisteitä luo aivan uusia haasteita esimiestyölle. Esimiesvastuut pysyvät, vaikka ei kohdattaisikaan!

Mitä harvemmin esimies kohtaa johdettaviansa, sitä tärkeämpää on suunnitella yhteydenpito. Miten osoitan, että olen läsnä pitkien etäisyyksien päästä? Miten olen läsnä, mutta en kyttää? Usein riittää, kun on tavoitettavissa ja on aidosti kiinnostunut.

Etäjohtaminen ei ole vain yksilöiden johtamista

Etätyön historian ensimmäisten 25 vuoden pääpaino johtamisessa on kohdistunut yksilöihin. Miten esimies varmistaa riittävät edellytykset työn tekemiselle ja tuloksille? Miten esimies huolehtii työntekijänsä työhyvinvoinnista, kun näköhavaintoja ja kohtaamisia on harvoin? Pystyykö asiantuntija keskittymään ja suoriutumaan? Saako hän riittävästi tukea? Miten rakennan luottamusta? Kaikki nämä ovat tärkeitä kysymyksiä.

Yksi relevantti näkökulma kuitenkin puuttuu. Miten rakennamme samanaikaisesti yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja aitoa yhteistä kulttuuria hajautetussa työskentelyssä? Jos työtä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, niin milloin ja miten syntyvät yhteiset tulokset? Usein yksikön tulokset syntyvät saumattomana yhteistyön kautta. Siksi etäjohtamisessa on johdettava myös koko tiimiä tai työyhteisöä.

Etäjohtaminen on tämän ajan hybridijohtamista

Etäjohtaminen on asioiden johtamista ja samanaikaisesti ihmisten johtamista. Se on tasapainoilua yhteisten pelisääntöjen ja ohjeistusten noudattamisessa ja toisaalta yksilöllisten ratkaisujen etsimisessä ja soveltamisessa.  Se on kokonaisuuden johtamista. Siinä on kyse jokaisen yksittäisen ihmisen ja hänen esimiehensä välisen luottamussuhteen toimimisesta. Luottamusta rakennetaan jokaisena työpäivänä ja sitä testataan arjen tohinassa.

Kirjoitus on julkaistu 20.3.2016 HAUS Kehittämiskeskus Oy:n uutiskirjeessä ja verkkosivulla. Kirjoittaja Riitta Hyppänen valmentaa esimiehiä johtamisen erilaisissa haasteissa, mm. etäjohtamisessa. Riitta on HAUS Kehittämiskeskuksen yhteistyökumppani jo vuodesta 2006 alkaen.